Valvontaprojektit

Haminan terveysvalvonnan ja Kotkan ympäristöterveydenhuollon yhteisenä valvontaprojektina mitattiin terveydensuojelun valvontakohteiden kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötiloja vuoden 2023 aikana. Mitatuista rakennuksista yli kolmanneksessa havaittiin vaatimukset alittavia ja/tai ylittäviä lämpötiloja. Liian korkeat kylmän talousveden ja liian alhaiset lämpimän käyttöveden lämpötilat aiheuttavatriskin legionellabakteerien kasvulle vesijohdoissa ja edelleen riskin käyttäjien sairastumiselle.

Projektin tarkoitus ja legionellabakteerit

Projektin tarkoituksena oli muodostaa yleiskäsitys, liittyykö Etelä-Kymenlaakson rakennusten vesilaitteistoihin kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden osalta riskiä legionellabakteerien kasvuun ja käyttäjien mahdolliseen sairastumiseen.

Rakennusten vesilaitteistoihin pääsee talousvettä toimittavien laitosten käsittelyprosesseista huolimattaveden mukana pieniä määriä mikrobeja. Vesilaitteistoissa mikrobit lisääntyvät, jos kasvuolosuhteet ovatniille suotuisat. Legionella-suvun bakteerit, voivat aiheuttaa ihmiselle vesiaerosolien mukana sisäänhengitettyinä vaikean keuhkokuumeen eli legioonalaistaudin, tai lievempioireisen flunssan kaltaisen Pontiac-kuumeen. Legionellabakteerit lisääntyvät, jos veden lämpötila on niille suotuisa eli 20–45 °C. Pienessäkin osassa vesilaitteistoa oleva suotuisa lämpötila voi edistää legionellojen kasvua ja bakteeri voi levitä vaikeuttaen niiden torjuntaa koko järjestelmässä. Legionellojen kasvua voidaankin yleensä torjua huolehtimalla siitä, että talousvesi on riittävän kylmää, enintään 20 °C, ja että lämmin käyttövesi on riittävän kuumaa, vähintään 55 °C (ennen 2007 rakennetuissa rakennuksissa 50 °C) vesikalusteeseen kuten hanaan tai suihkuun saakka.

Projektin toteutus ja tuloksia

Kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötilat mitattiin yhteensä 60 rakennuksessa. Mittauksia tehtiin yhteensä 76 kappaletta vesikalusteista päiväkodeissa, kouluissa, majoitushuoneistoissa, asumisyksiköissä, liikuntatiloissa, uima-allastiloissa, kauneushoitoloissa, yhdessä leirikeskuksessa ja yhdessä nuorisotilassa. Rakennukset ja vesikalusteet, joista mittauksia suoritettiin, olivat hyvin erilaisia tyypiltään, kooltaan ja iältään.

Yhteensä 35 %:ssa rakennuksia havaittiin vaatimukset alittavia ja/tai ylittäviä lämpötiloja. Lämpötilapoikkeamia havaittiin 21 %:ssa Haminan alueella ja 39 %:ssa Kotkan alueella tarkastetuista rakennuksista. Liian korkeita kylmän talousveden lämpötiloja havaittiin kymmenessä valvontakohteessa lämpötilojen vaihdellessa välillä 20,2 – 31,4 °C. Lämpimän käyttöveden lämpötiloissa mitattiin poikkeamia puolestaan 16 valvontakohteessa. Mitatut poikkeavat lämpötilat vaihtelivat välillä 21,7-49,5 °C. Mittauskohteista viidessä todettiin poikkeamia sekä kylmän että lämpimän veden lämpötiloissa.

Havaintoja ja pohdintaa vaatimuksista poikkeavista tuloksista

Yksi legionellabakteerien torjunnan merkittävä toimenpide kiinteistön vesijärjestelmissä on mahdollisimman kuuman (50-55 °C) veden valuttaminen yhden-kahden minuutin ajan kaikista vesikalusteista tasaisin väliajoin. 18 %:ssa vesikalusteita kylmän tai lämpimän veden tavoitelämpötilaa ei saavutettu kolmen minuutin vedenjuoksutuksen aikana. Noin 15 %:ssa vesikalusteita kylmän tai lämpimän veden saamisessa esiintyi viivettä, mutta tavoitelämpötila saavutettiin kolmen minuutin aikana. Ongelmat voivat johtua pitkistä putkilinjoista ja putkien riittämättömästä eristyksestä, jolloin korjaustoimenpiteet voivat olla haastavia ja kalliita. Tarvittavat korjaustoimenpiteet voivat olla myös helppoja ja edullisia. Kahdessa rakennuksessa todettu poikkeama poistui melko yksinkertaisilla toimenpiteillä; nostamalla lämminvesivaraajan lämpötilaa ja vaihtamalla järjestelmän vioittunut tekninen osa.

Mikäli riittävän lämmintä vettä ei tule vesikalusteesta yhden-kahden minuutin kuluessa, ei juoksutustoimenpide ole riittävä legionellariskin pienentämiseksi. Valmiiksi sekoitettua vettä jakavat vesikalusteet voivat aiheuttaa legionellariskin, jos vesikalusteesta ei voida suorittaa kuuman veden juoksutusta lainkaan. Myös yksittäisillä vesikalusteilla, kuten vioittuneilla hanoilla, havaittiin olevan merkitystä mittaustulokseen. Mikäli mittaus suoritetaan vain rakennuksen yhdestä vesikalusteesta, voi osa legionellariskiä aiheuttavista vioittuneista vesikalusteista jäädä huomaamatta.

Viranomaisen valvomilla toimijoilla on omavalvontavelvollisuus. Omavalvonta tarkoittaa sitä, että toiminnanharjoittaja tunnistaa toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seuraa niihin vaikuttavia tekijöitä. Vesikalusteista saatavan veden lämpötilojen seuranta tulee sisällyttää omavalvontaan. Säädökset velvoittavat tekemään riskinarvioinnin rakennuksille, joissa suuri määrä ihmisiä voi altistua veden aiheuttamille riskeille. Tällaisia rakennuksia ovat esimerkiksi majoitustoimintaan tarkoitetut tilat, yleisölle avoimet kylpylät, uimahallit, maauimalat ja saunat, tehostetun palveluasumisen tai laitoshoitoa antavat sosiaalihuollon yksiköt sekä sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastot.

Viranomaisen toiminta jatkossa

Ensisijaisesti viranomaisen tulee tarkastaa, että toimija on sisällyttänyt omavalvontaan säännölliset kylmän talousveden ja lämpimän käyttöveden lämpötilamittaukset ja dokumentoi mittaustuloksia. Tämän lisäksi myös viranomaisen on tarpeen tehdä jatkossakin tarkastuskäyntien yhteydessä veden lämpötilamittauksia.

Legionellanäytteiden ottaminen säännöllisesti voi olla tarpeen, mikäli lämpötiloja ei saada lyhyellä aikavälillä kuntoon ilman esimerkiksi vesijohtojärjestelmän saneerausta.

Tarkoitus ja määritelmät

Projektin tarkoituksena oli selvittää, ilmoitetaanko pakkaamattomista, tarjolla olevista elintarvikkeista lihan alkuperämaa asiakkaalle kirjallisesti, kuten Maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa 154/2019 on määritetty. Projekti toteutettiin Kotkan ympäristöterveydenhuollon ja Haminan terveysvalvonnan yhteisenä valvontaprojektina vuoden 2022 aikana. Kotkan valvontayksikkö suoritti tarkastuksia omalla valvonta-alueellaan eli Kotkassa ja Pyhtäällä ja Haminan valvontayksikkö vastaavasti omalla valvonta￾alueellaan, joka kattaa Haminan, Virolahden ja Miehikkälän.

Tarkastukset tehtiin suunnitelmallisten tarkastusten yhteydessä, osana kohteen Oiva-tarkastusta. Oiva￾tarkastuksia suoritetaan valvottaviin elintarvikehuoneistoihin säännöllisin väliajoin. Jokainen tarkastus arvioidaan arvosanoin, joita ovat Oivallinen, Hyvä, Korjattavaa ja Huono. Tarkastuksen jälkeen elintarvikehuoneisto saa Oiva-raportin, joka tulee asettaa asiakkaan nähtäville esimerkiksi ravintolan sisäänkäynnin yhteyteen.

Alkuperämaalla tarkoitetaan eläimen kasvatusmaata ja se on ilmoitettava naudan, sian, vuohen, lampaan ja siipikarjan lihasta, mukaan lukien jauhelihasta. Alkuperämaa on ilmoitettava huolimatta siitä, onko lihaa ruoassa paljon tai vain vähän. Käytetty liha on voinut olla tuoretta, jäähdytettyä tai jäädytettyä.

Alkuperämaata ei tarvitse ilmoittaa muiden eläinlajien lihan osalta tai mikäli tarjoillaan lihavalmisteita tai ruoka on valmistettu lihavalmisteista tai raakalihavalmisteista. Lihavalmisteita ovat esimerkiksi erilaiset leikkeleet ja makkarat. Raakalihavalmisteilla tarkoitetaan tuoretta lihaa, jauheliha mukaan lukien, johon on lisätty esimerkiksi mausteita tai lisäaineita.

Aterian ainesosana käytetyn lihan alkuperämaa tulee ilmoittaa seuraavasti: ”Alkuperämaa: (EU-maan tai muun kuin EU-maan nimi)”. Jos lihan alkuperämaata ei tiedetä maan tarkkuudella, käytetään esimerkiksi ilmaisua ”EU” tai ”ei-EU”. Lihan alkuperämaa voidaan tarjoilupaikassa ilmaista myös Hyvää Suomesta -merkillä.

Tarkastetut kohteet

Projektissa tarkastettiin 59 eri tarjoilupaikkaa; viisi kahvilaa, 13 lounaspaikkaa, 30 ravintolaa, viisi pizzeriaa, kaksi liikkuvaa elintarvikehuoneistoa, kolme palvelutalon ruokalaa ja yksi kurssikeskuksen keittiö. Uusintatarkastuksia tehtiin projektin aikana yhteensä 15 kappaletta.

Tulokset

Oivallinen-arvioita tuli alkuperämaan ilmoittamisen osalta 20 kappaletta, eli alkuperä oli ilmoitettu näissä tarjoilupaikoissa asetuksen mukaisella tavalla.

Hyvä-arvion sai 19 tarjoilupaikkaa. Arvosanaa laskettiin oivallisesta hyvään esimerkiksi mikäli alkuperämaatieto puuttui osasta ruokalajeja, tuotetietokyltit oli uusittu ja alkuperämaa oli unohdettu tässä yhteydessä, alkuperämaatieto puuttui mutta puute korjattiin tarkastuksen aikana, alkuperätieto oli virheellinen, mutta asia korjattiin oikeaksi välittömästi, tarkastuspäivänä ilmoittaminen oli unohdettu, mutta muuten se ilmoitetaan normaalisti, alkuperämaa oli saatettu ilmoittaa lounaslistassa mutta á la carte -listassa ei tai ilmoitus oli epäselvä eikä luettavissa.

Korjattavaa-arvio annettiin 19 tarjoilupaikalle. Syynä oli täysin puuttuva tai virheellinen alkuperämaatieto, jota ei korjattu tarkastuskäynnin aikana.

Huono-arvion sai yksi tarjoilupaikka. Syynä tähän oli se, että asiasta oli huomautettu jo aiemmin suoritetun tarkastuksen yhteydessä, mutta asiaa ei ollut korjattu.

Haminassa tarkastettiin 17 tarjoilupaikkaa ja Kotkassa vastaavasti 42. Erilaiset tarkastusmäärät huomioiden tulokset olivat selkeästi parempia Haminan valvontayksikön valvonta-alueella (taulukko 1).

Joitakin tarjoilupaikkatyyppejä, kuten liikkuvia elintarvikehuoneistoja ja palvelutaloja, oli mukana hyvin vähän, joten tulosten jakautumista ei voida arvioida näiden osalta. Näyttäisi kuitenkin siltä, että suhteellisesti eniten Oivallinen-arvioita saivat lounaspaikat. Suhteellisesti eniten Korjattavaa-arvioita annettiin puolestaan kahviloille. Ravintoloita tarkastettiin määrällisesti eniten ja niissä arviot jakautuivat tasaisemmin, joskin suurimmassa osassa oli ainakin pientä huomautettavaa lihan alkuperän ilmoittamisessa.

Pohdinta

Projektin loppupäätelmänä on, että lihan alkuperämaan ilmoittamisessa on edelleen puutteita. Huolestuttavaa on, että uusintatarkastusten jälkeenkään muutamassa tarjoilupaikassa ei asia ollut kunnossa.

Lihan alkuperästä kertovien tietojen tarkastamista jatketaan edelleen osana elintarvikehuoneistoihin suoritettavia tarkastuskäyntejä. Epäkohtia havaittaessa valvontaviranomainen ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin ohjauksen lisäksi epäkohtien poistamiseksi toiminnasta.

Haminan valvonta-alueella tarkastettiin kohteita vähemmän mutta valvontatulokset olivat parempia. Haminassa elintarviketoimijoille oli annettu kirjallista ohjeistusta Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 154/2019 tultua voimaan. Kirjallisten ohjeiden laatiminen näyttäisi olevan tehokas keino valvonnan ohella.

Taustaa projektille

Vuosien 2015-2018 aikana Euroopassa oli pakastemaissin välittämä listeriaepidemia, joka sairastutti 47 henkilöä. Sairastuneista yhdeksän menehtyi. Tullilaboratorio löysi vuonna 2018 Listeria monocytogenes -bakteeria Suomeen tuoduista, pakastetuista hedelmistä ja vihanneksista. Vihanneksista jopa yli 20 % sisälsi pieniä määriä Listeria monocytogenesta.

Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö toteutti vuonna 2019 yhteisprojektin Haminan terveysvalvonnan kanssa, jolloin selvitettiin paikallisesti ainakin osittain pakastetuista hedelmistä valmistettavien smoothieiden hygieenistä laatua. Tällöin otetuissa näytteissä ei havaittu listerioosia aiheuttavia bakteereita. Tällä kerralla yhteisprojektissa tutkittiin pakastettujen, kylmissä salaateissa tarjottavien vihannesten käsittelyä ja hygieenistä laatua.

Listeria monocytogenes ja sen esiintyminen

Listeria monocytogenes –bakteeri on yleinen maaperässä ja luonnonvesissä esiintyvä bakteeri. Koska sitä esiintyy yleisesti, kulkeutuu sitä helposti myös esimerkiksi vihanneksiin, maitoon ja kalaan. Listeriat ovat herkkiä kuumennukselle, joten kuumentamattomina syötävät elintarvikkeet voivat toimia niiden välittäjinä. Listeriat kestävät hyvin kylmää eikä esimerkiksi pakastaminen tapa bakteerisoluja.

Listerioosiin sairastuvat erityisesti riskiryhmät, joita ovat esimerkiksi vanhukset, raskaana olevat sekä ihmiset, joiden vastustuskyky on muusta syystä alentunut. Listerioosi voi esiintyä kuumeisena suolistotulehduksena tai vakavampana tautimuotona jossa on korkea kuolleisuus.

Escherichia coli -bakteeri

Escherichia coli eli E. coli on ihmisten ja eläinten suolistobakteeri ja elintarvikkeessa esiintyessään kertoo ulostesaastutuksesta. Osa E. coli -bakteerikannoista aiheuttaa ihmisille vakaviakin suolistotulehduksia. Kuten listeriat, myös E. coli -bakteerit kestävät pakastamista mutta ovat herkkiä kuumalle.

Projektin toteutus

Projektin tarkoituksena oli selvittää, kuinka pakastevihanneksia (esimerkiksi maissi, herneet, paprika, pavut, pikkuporkkanat, sipuli, erilaiset yrtit ja pinaatti) käsitellään elintarvikehuoneistoissa ja millainen on niistä valmistettujen elintarvikkeiden hygieeninen laatu. Projektissa valvottiin tuotteiden käsittelyä ennen tarjolle tai myyntiin laittamista sekä olosuhteita tarjollapidon tai myynnin aikana.

Sellaisenaan syötävistä, kylmistä, tarjolla tai myynnissä olleista pakastevihanneksia sisältävistä salaateista otettiin näytteitä. Näytteitä suunniteltiin otettavan noin 25 kappaletta kahviloista, lounaspaikoista, ravintoloista, pizzerioista, kaupoista ja suurtalouksista, 7.6.-10.12.2021 välisenä aikana. Lisäksi varauduttiin ottamaan myös uusintanäytteitä, mikäli huonoja tuloksia esiintyy.

Näytteet lähetettiin Kymen Ympäristölaboratorio Oy:n laboratorioon. Näytteistä sovittiin tutkittavaksi aluksi Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen 25 g:ssa elintarviketta sekä Escherichia coli -bakteerien määrä/g elintarviketta. Määrällinen listeria-analyysi sovittiin tehtäväksi, mikäli löydöksiä tulee. Tarvittaessa näytteet voitiin pakastaa ennen tutkimusta.

Listeria monocytogenes -bakteerille raja-arvo oli < 100 pmy/g.

Escherichia coli -bakteerin osalta pitoisuuden tulisi olla < 100 pmy/g jotta tulos arvioidaan hyväksi, Pitoisuus välillä 100 pmy/g – 1000 pmy/g on välttävä ja vastaavasti > 1000 pmy/g huono.

Näytteenottokohteet ja näytteet

Näytteitä saatiin kuudesta ravintolasta tai lounaspaikasta, yhteensä kuusi kappaletta. Näytteistä kolme oli pastasalaattia, yksi riisi-lohisalaatti, yksi etikkamarinoitu salaatti sekä yksi pelkkä maissi. Kaikki tuotteet olivat tarjolla buffet-pöydässä.

Näytteiden sisältämät pakastetut vihannekset olivat herne (2 kpl), maissi (1 kpl), herne-maissi paprikasekoitus (2 kpl) ja keittiöjuuressekoitus (1 kpl). Edellä mainituista molemmat pakastetut herneet olivat kotimaisia, herne-maissi-paprikasekoitukset sekä maissi unkarilaisia ja keittiöjuuressekoitus belgialainen.

Pakastevihannesten käsittely elintarvikehuoneistoissa

Pakasteiden säilytyslämpötilat olivat kaikissa tarkastetuissa kohteissa kunnossa, eli – 18 °C tai alle. Projektitarkastuksissa kävi ilmi, että mahdollisesti vain yhdessä tapauksessa kuudesta pakastevihanneksia höyrytettiin ennen käyttöä. Yhdessä tapauksessa tuote sulatettiin kuumalla vedellä, toisessa juoksevan veden alla, kolmannessa pakastetuote marinoitiin jäisenä ja neljännessä se sekoitettiin kuumaan pastaan. Yhdessä kohteessa salaatti oli valmistettu edellisenä päivänä eikä paikalla olleilla ollut tiedossa, kuinka vihannekset oli käsitelty.

Elintarvikehygienia-asetuksen mukaan helposti pilaantuvia elintarvikkeita saa pitää tarjolla vain kerran, korkeintaan neljän tunnin ajan ja lämpötilan tulee olla tällöin korkeintaan + 12 °C. Tarjollapitoon liittyvät livat pääosin kunnossa. Yhdessä elintarvikehuoneistossa salaatin lämpötila oli noussut + 14 °C:een ja toisessa tarjollapitoaika oli hiukan liian pitkä, yli viisi tuntia.

Tulokset

Yhdessäkään tutkitussa näytteessä ei havaittu Listeria monocytogenesta tai E. coli -bakteereita, eli kaikki näytteet arvioitiin hygieniseltä laadultaan hyviksi. Tulokset olivat siis kaikkien tutkittujen näytteiden osalta seuraavat:

• Listeria monocytogenes ei todettu 25 g:ssa elintarviketta (laboratorion sisäinen menetelmä, VIDAS LMX)

• E. coli < 10 pmy/g (menetelmä NMKL 125:2005)

Pohdintaa

Näytemäärä jäi projektissa todella pieneksi. Vaikka terveystarkastajat kävivät useissa tarjoilupaikoissa näytteenotossa, vain arviolta joka viidennessä näyte saatiin otettua. Suurin syy tähän oli se, että hyvin harvassa elintarvikehuoneistossa käytetään pakastevihanneksia kylmiin salaatteihin. Kesäaikana suositaan tuoreita tuotteita ja osittain on siirrytty käyttämään esimerkiksi säilykemaissia, juuri listeriariskin vuoksi. Monissa tarjoilupaikoissa salaattipöydät olivat poistettu käytöstä koronapandemian vuoksi.

Ruokavirasto suosittelee, että riskiryhmiin kuuluvat ja heille ruokaa valmistavat kuumentavat ja tarvittaessa jäähdyttävät pakastevihannekset ennen niiden tarjoilua. Monissa pakastevihannespakkauksissa on myös käyttöohje, mukaan lukien kotimaiset tuotteet. Esimerkiksi keittäminen kahden minuutin ajan tai läpikotainen höyryttäminen riittää tuhoamaan listeriat.

Pakastevihannesten käsittelyn epäkohdat huomioiden vaikuttaa siltä, että tuotteet olivat lähtökohtaisesti turvallisia. Tulli ottaa edelleen näytteitä Suomeen tuotavista tuotteista, minkä lisäksi pakastevihanneksia valmistavat ja niitä valmistuttavat yritykset tekevät omavalvontaa, jolloin mikrobeilla kontaminoituneet tuotteet eivät välttämättä edes päädy markkinoille. Pienen näytemäärän vuoksi ei voida kuitenkaan vetää johtopäätöksiä.

Lopputulemana voidaan kuitenkin todeta, että elintarvikehuoneistoissakaan ei pakastevihannesten oikeaoppinen käyttö ole täysin selvää. Asiaan tullaan kiinnittämään erityistä huomiota jatkossa elintarvikevalvonnan tarkastuskäynneillä.

Lisätietoja antaa: ympäristöterveyssuunnittelija Jenny Holm, s-posti jenny.holm@kotka.fi, puh. 040 726 4163

Kotkan ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö ja Haminan terveysvalvonta tarkastivat vuoden 2019 toukokuun ja syyskuun välisenä aikana julkisia käymälöitä Pyhtään, Kotkan, Haminan, Virolahden ja Miehikkälän kuntien alueella. Kaikkiaan käymälätiloja tarkastettiin 45 kappaletta, sisältäen uimarantojen, huoltoasemien, elintarvikemyymälöiden, ravintoloiden, ostoskeskusten, kahviloiden, moottoritien levähdyspaikan, ulkoilualueen, teatterin, junan seisakkeen ja kesätapahtuman käymälöitä.

Tarkastetut käymälät olivat vesivessoja, kuivakäymälöitä sekä bajamajoja. Tarkastuksilla kiinnitettiin huomiota esimerkiksi pintojen puhtauteen ja tilojen yleiseen siisteyteen, vessapaperin saatavuuteen, jäteastioihin, käsienpesupisteisiin sekä liikuntaesteisten ja lasten huomioimiseen, kuten hoitoalustojen ja pottien saatavuuteen ja puhtauteen.

Elintarvikelain (1367/2011) mukaan elintarvikehuoneistossa, jossa on yli kuusi asiakaspaikkaa, tulee asiakkaiden käytössä olla riittävästi asianmukaisesti varustettuja käymälöitä. Terveydensuojelulain (763/1994) puitteissa toimivien kohteiden tulee puolestaan lain mukaan harjoittaa toimintaa niin että terveyshaittojen syntymistä pyritään ehkäisemään. Käymälöiden puhtaanapito ja muu ylläpito on suositeltavaa kirjata esimerkiksi omavalvontasuunnitelmaan.

Uimarantojen käymälät

Lähes kaikkien 24 tarkastetun uimarannan käymälät olivat siistejä. Valvonta-alueiden yleisillä uimarannoilla on pääsääntöisesti käytössä kuivakäymälöitä ja bajamajoja. Vesijohdon puuttuessa on käsienpesun järjestäminen haasteellista. Joillakin rannoilla on tarjolla käsidesiä. Rantojen käymälöihin kohdistuu ajoittain myös ilkivaltaa, kuten käsien kuivaamiseen tarkoitettujen papereiden levittäminen. Vain hyvin harvalla rannalla on huomioitu liikuntaesteiset käyttäjät eikä vaipanvaihtopisteitä juuri ole järjestetty. Yleisesti rannoilla on jäteastioita mutta ne eivät välttämättä sijaitse käymälöiden yhteydessä; käymälätiloihin tai niiden välittömään läheisyyteen suositellaan kannellisia roska-astioita.

Saastuneen uimaveden välityksellä vatsatauteja aiheuttavat virukset ja mikrobit leviävät herkästi. Uimaveden voi saastumista voidaan estää tarjoamalla uimaveden käyttäjille puhtaat käymälätilat ja mahdollisuus käsien puhdistamiseen wc-käynnin jälkeen. Juokseva vesi ja saippua sekä käsien kuivaaminen paperiin tai rullapyyhkeeseen pesun jälkeen ovat parhaat keinot poistaa lika käsistä. Käsidesi pelkästään ei ole riittävä tappamaan taudinaiheuttajia.

Elintarvikemyymälöiden, ravintoloiden, huoltoasemien, ostoskeskusten ja kahviloiden käymälät

Elintarvikemyymälöiden, ravintoloiden, huoltoasemien ja kahviloiden asiakaskäymälöitä tarkastettiin yhteensä 13 kappaletta. Kaikki nämä kohteet olivat vesivessoja. Käymälöissä havaittiin jonkin verran puutteita ja epäkohtia, ravintoloiden ja kahden ostoskeskuksen käymälöitä lukuun ottamatta. Yhden elintarvikemyymälän käymälästä oli tullut valituksia ympäristöterveydenhuoltoon, mutta tarkastushetkellä se oli siisti.

Havaitut puutteet liittyivät pääsääntöisesti puhtaanapidon ja jäteastioiden tai niiden tyhjennysvälin riittämättömyyteen. Monesti myös saippua oli päässyt loppumaan joistakin annostelijoista. Joitakin rakenteellisiakin epäkohtia huomattiin, kuten reikä käymälän väliovessa. Virtsanhajua havaittiin kahdessa kohteessa. Lähes kolmasosasta käymälöitä puuttui liikuntaesteiseille soveltuva wc-istuin, vaipanvaihtopiste ja potta. Kuitenkin mikäli vaipanvaihtopiste ja/tai potta oli tarjolla, havaittiin ne siisteiksi. Yhdessä kahvilakohteessa käymälöiden määrä arvioitiin riittämättömäksi toimintaan nähden.

Käsien kuivaamista varten kohteisiin oli varattu yleisimmin kertakäyttöisiä paperipyyhkeitä. Paperipyyhkeiden lisäksi monessa kohteessa oli lisäksi ilmakuivain. Neljässä käymälässä oli asiakkaiden käytössä pelkästään ilmakuivaimet. Yhdessä kohteessa oli rullapyyhe.

Muut tarkastetut käymälät

Edellä mainittujen lisäksi tarkastettiin moottoritien levähdyspaikan, ulkoilualueen, kokoontumistilan, junaseisakkeen ja kesätapahtuman käymälät. Näistä kaikki olivat vesivessoja, lukuun ottamatta kesätapahtuman käymälöitä jotka olivat bajamajoja. Epäkohtia havaittiin ainoastaan yhdessä käymälässä, joka oli hiukan epäsiisti. Vesivessoihin oli varattu paperia, paperia sekä rullapyyhe ja yhdessä kohteessa ilmakuivain käsien kuivattamista varten. Kesätapahtumien siirrettävissä käymälöissä käsienpesupisteen korvaavat käsidesiannostelijat, joita oli käytettävissä.

Tulosten tarkastelua

Ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköihin tulee ajoittain valituksia julkisten käymälöiden riittämättömästä puhtaanapidosta. Kaiken kaikkiaan noin viidesosassa tarkastetuista käymälöistä havaittiin puhtaanapidollisia ongelmia, mikä oli ennakoitua parempi tulos. On kuitenkin huomioitava, että projektiin liittyneet tarkastukset tehtiin pääasiassa muun tarkastustoiminnan yhteydessä virka-aikana, kun yleensä siivoukseen liittyvät ongelmat korostuvat muina ajankohtina, kuten viikonloppuina. Uimarannoilla käymälöiden puhtaanapito ja huolto kuuluvat pääsääntöisesti kunnille. Sen sijaan muissa kohteissa puhtaanapito on usein ulkoistettu varsinaiselta esimerkiksi kauppakeskus- tai ravintolatoimijalta siivousyritykselle. Puhtaanapito ei kaikissa kohteissa riitä ruuhkahuippujen aikana.

Itse rakenteiden ylläpito puolestaan kuuluu tyypillisesti kiinteistön omistajalle. Saniteettitilojen korjaus ja remontointi vaativat resursseja. Pintojen tulee kuitenkin olla ehjät, jotta tilojen puhdistaminen ja käyttö voivat tapahtua hygieenisesti.

Käsien peseminen ja kuivaaminen wc-käynnin jälkeen, ja esimerkiksi ennen ruokailua on tehokas tapa vähentää taudinaiheuttajien leviämistä ja siten sairastumisia esimerkiksi influenssaan ja vatsatauteihin. Käsien huolellinen peseminen saippualla ja riittävä huuhteleminen poistaa käsistä likaa ja mikrobeja sekä viruksia. Käsien kuivaaminen kertakäyttöiseen paperiin tai rullapyyhkeeseen on hygieenisin tapa. Puhaltimet levittävät ilmaan käsien mikrobeja ja viruksia, jos käsienpesua ei ole tehty riittävän huolellisesti. Märkien käsien välityksellä mikrobit leviävät erityisen hyvin. Käsidesi tuhoaa tehokkaasti mikrobeja puhtaalta iholta, mutta likaisella iholla sen teho on heikentynyt.

Liikuntaesteisiä tai lapsiperheitä ei huomioida kaikkialla Etelä-Kymenlaaksossa. Uimarannoilla usein jo ympäristö on haastava esimerkiksi pyörätuolille esimerkiksi korkeuserojen ja pehmeän hiekan puolesta. Vaipanvaihtopiste puuttui kaikilta uimarannoilta ja muutamasta muusta tarkastetusta kohteesta. Noin puolessa elintarvikemyymälöissä, ravintoloissa, huoltoasemilla, ostoskeskuksissa, kahviloissa ja muissa tarkastetuissa kohteissa, uimarannat pois lukien, liikuntaesteiset ja lapsikäyttäjät huomiotiin.

Toimenpiteet

Käymälätilojen asianmukaisuuden seuraamista jatketaan Etelä-Kymenlaaksossa muun elintarvike- ja terveydensuojeluvalvonnan tarkastusten yhteydessä. Tarvittaessa toimijoille annetaan ohjeistusta ja neuvontaa tai kehotus asioiden saattamisesta kuntoon. Toimijoiden on hyvä ilmoittaa havaitsemistaan puutteista kiinteistöjen omistajille, jotta ne voidaan korjata. Myös siivouksen riittävyyttä on seurattava ja tarvittaessa siivousväliä tulee lyhentää. Itse käymälätilojen lisäksi tullaan kiinnittämään huomioita siihen, kuinka asia on huomioitu omavalvonnassa.