Tiedote: Lintuinfluenssaa Virolahdella
Virolahden Kiiskijärveltä kuolleena löytyneiden laulujoutsenten kuolinsyyksi on
paljastunut korkeapatogeeninen H5N1-tyypin lintuinfluenssa. Tauti leviäää
erittäin herkästi lintujen keskuudessa, joten on odotettavissa, että muillakin
alueen sairastuneilla tai kuolleilla linnuilla on lintuinfluenssaa.
Ei tartu herkästi ihmiseen
Lintuinfluenssa tarttuu herkästi kaikkiin lintuihin, mutta ihmiseen se tarttuu
heikommin. Tartunta vaatii kontaktin sairaaseen tai kuolleeseen lintuun tai
niiden eritteisiin. Ihmisillä nämä virukset aiheuttavat yleensä lievän
hengitystieinfektion tai silmän sidekalvontulehduksen, kuitenkin myös
vakavampi infektio on mahdollinen.
Sairaisiin tai kuolleisiin lintuihin tai niiden ulosteisiin ei pidä koskea. Erityisesti
tulee huolehtia, etteivät lapset tai lemmikit pääse näihin käsiksi.
Tilannetta seurataan
Tee ilmoitus valvontaeläinlääkäreille tai virka-ajan ulkopuolella päivystävälle
kunnaneläinlääkärille, mikäli havaitset samalla alueella
- useamman kuin yhden joutsenen kuolleena
- yli viiden muun vesilinnun tai varislinnun kuolleena
- yli kymmenen muun linnun kuolleena
- petolinnun kuolleena
● Valvontaeläinlääkärit: 040 199 1538 tai 040 652 3431
● Päivystävän kunnaneläinlääkäri klo 16-08: 0600 144 99
● elainlaakari@hamina.fi
Yksittäiset linnut voi hävittää hautaamalla tai sekajätteen mukana koskematta
lintuun. Hävitettäessä tulee käyttää maskia ja kertakäyttöhanskoja.
Jos hautaaminen on mahdollista, kaivetaan vähintään 40 cm syvä hauta,
johon lintu laitetaan lapiolla. Vaihtoehtoisesti yksittäisen kuolleen linnun voi
laittaa kahteen hyvin suljettuun muovipussiin ja hävittää sekajätteisiin.
Hautaamisen tai pussiin laiton jälkeen kertakäyttökäsineet poistetaan
vetämällä ne nurinpäin pois käsistä koskematta käsineiden ulkopintaan. Kädet
kannattaa tämän jälkeen vielä pestä hyvin vedellä ja saippualla sekä lisäksi on
hyvä käyttää alkoholipohjaista käsidesiä. Hautaamiseen käytetty lapio pestään
ja desinfioidaan.
Metsässä tai muualla syrjässä luontoon kuolleen linnun voi jättää paikoilleen.
Siipikarjan ja muiden lintujen pitopaikat tärkeää suojata
Siipikarjatilojen ja muiden lintujen pitopaikkojen tautisuojauksesta tulee
huolehtia lintuinfluenssatartuntojen estämiseksi. Rehun ja juomaveden saanti
on järjestettävä sisätiloissa tai sellaisessa muussa paikassa, johon
luonnonvaraiset linnut eivät pääse. Vaikka siipikarjan ulkonapitokielto ei ole
tällä hetkellä voimassa, olisi siipikarja hyvä pitää sisätiloissa tai katetussa
ulkotarhassa tartunnan estämiseksi. Ulkotarhojen katto tulisi olla sellainen,
ettei tarhaan joudu villilintujen ulostetta. Rehu on varastoitava suojattuna ja
juomaveden puhtaudesta tulee huolehtia.
Lintuinfluenssa leviää herkästi luonnonvaraisista linnuista siipikarjaan ja
muihin lintuihin suorassa kontaktissa tai eritteiden välityksellä. Virus voi levitä
myös esim. ihmisten tai viruksella saastuneiden välineiden mukana.
Siipikarjan tai lemmikkilintujen pitäjien ei tule käsitellä tai itse hävittää sairaita
tai kuolleita villilintuja tämän välttämiseksi.
Siipikarjan ja lemmikkilintujen pitäjien tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille,
mikäli linnuissa havaitaan influenssalle tyypillisiä oireita, kuten apaattisuutta,
syömättömyyttä, sierainvuotoa, yskää, muninnan selvää vähenemistä ja/tai
kohonnutta kuolleisuutta.
Jos ihminen sairastuu
Tauti ei tartu ihmiseen herkästi, mutta jos epäilet tartuntaa, soita
ensimmäiseksi päivystysapuun numeroon 116 117 tai ota yhteyttä Oma
Kymenlaakso -palvelun chatissa.
Tilanteen kehittymisestä tiedotetaan näillä sivuilla tarvittaessa.
Lisätietoja
Tietoa lintuinfluenssasta Ruokaviraston verkkosivuilla
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa/
Tietoa lintuinfluenssasta THL:n verkkosivuilla https://thl.fi/aiheet/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa