Terveysvalvonnan vinkit turvalliseen joulunviettoon

Joulu on herkuttelun aikaa. Hyvä hygienia, katkeamaton kylmäketju, ruuan oikea käsittely ja säilytys ovat turvallisen herkuttelun edellytykset myös jouluna.

• Aloita ruuanvalmistus aina käsienpesulla. Pese kädet aina ennen ruoanlaittoa. Pese käsiä myös ruoanvalmistuksen aikana, etenkin raa’an lihan, siipikarjanlihan tai kalan käsittelyn jälkeen tai kun siirryt käsittelemään toista raaka-ainetta, esimerkiksi salaatinvalmistuksesta valmiin ruuan käsittelyyn.
• Käsittele raakoja ja kypsiä elintarvikkeita erikseen ja eri välineillä. Käytä raa’oille ja kypsille elintarvikkeille omia astioita ja työvälineitä. Kaikki raa’an lihan kanssa kosketuksissa olleet astiat ja välineet on pestävä huolellisesti ennen niiden käyttämistä kypsennetyn lihan tai muiden elintarvikkeiden käsittelyyn.
• Säilytä jouluruuat oikein.
• Kypsennä ruoka riittävän kypsäksi.
• Muista allergiat

Säilytä jouluruuat riittävän kylmässä

Joulunaikaan jääkaapit täyttyvät raaka-aineista ja pöydät notkuvat valmiista ruuista. Hyvä hygienia, pitävä kylmäketju, ruokien oikea käsittely ja säilytys ovat turvallisen herkuttelun kulmakiviä.

Säädä jääkaapin lämpötila +2 – +6 asteeseen

Oikea säilytyslämpötila on tärkeä ruoan laadun ja säilyvyyden kannalta. Helposti pilaantuvat ja kylmäsäilytystä vaativat ruoat tulisi säilyttää jääkaapissa +2 – +6 asteessa.

Lämpötila vaihtelee jonkin verran jääkaapin hyllyjen välillä. Kylmintä on tavallisesti alimpien hyllyjen takaosassa, lähellä kylmäelementtiä tai pakastelokeron läheisyydessä. Säilytä helposti pilaantuvia elintarvikkeita jääkaapin kylmimmässä osassa. Noudata eri tuotteille annettuja säilytyslämpötiloja.

 Hanki jääkaappiisi lämpömittari, jonka avulla voit tarkkailla jääkaapin lämpötilaa. Älä täytä jääkaappia niin täyteen, että ilma ei kierrä.

Jääkaapin siivous

Ennen jouluruokien hankintaa kannattaa jääkaappi siivota. Huolehdi ettei jääkaapissa ole vanhentuneita elintarvikkeita viemässä tilaa. Jääkaapin voi puhdistaa miedolla astianpesuaineella.

Kypsennä kinkku ja siipikarjan liha vähintään +75 asteeseen

Pakastettuna ostettu raaka kinkku säilyy pakastelämpötilassa (-18 ºC) vähintään parasta ennen -päivään. Sulata jäinen joulukinkku jääkaapissa enintään + 6 asteen lämpötilassa. Paista kinkku mahdollisimman pian sulatuksen jälkeen.

Kypsennä liha kauttaaltaan vähintään +75 asteen lämpötilaan. Tautia aiheuttavat bakteerit tuhoutuvat tässä lämpötilassa. Käytä kypsennyksessä lihalämpömittaria.

Jäähdytä paistettu kinkku mahdollisimman nopeasti ennen jääkaappiin siirtämistä, esimerkiksi ulkona huolellisesti suojattuna.

Jos säilytät kinkkua huoneenlämmössä, bakteerit lisääntyvät siinä nopeasti. Tämä voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen. Kinkun ostajan kannattaa noudattaa kauppiaan antamia sulatus- ja valmistusohjeita.

Jos säilytät raakaa tai kypsennettyä kinkkua ulkona, suojaa se huolellisesti. Huomioi ulkoilman lämpötilavaihtelut.

Ota tarjolle vain kerralla syötävä määrä kinkkua

Ota huoneenlämpöön vain kerralla tarvittava määrä ruokaa. Hygienian kannalta on turvallisempaa leikata kinkusta tarvittava määrä viipaleita valmiiksi tarjoiluastiaan sen sijaan, että nostaa koko kinkun pöytään lämpenemään.

Hävitä syömättä jäänyt, lämpimässä pidetty ruoka. Älä sekoita vanhaa ja uutta ruokaa keskenään.

Kinkku kylmään

Kylmäsäilytystä vaativat elintarvikkeet on säilytettävä oikein, jotta ne säilyvät turvallisina. Säilytä kinkku jääkaapin kylmimmässä osassa peitettynä. Kinkku on säilytettävä koko ajan enintään +6 asteessa.

Kinkku pitäisi syödä loppuun viikossa eli uuteen vuoteen mennessä. 

Kala

Säilytä kylmässä

Joulun kalaherkkujen käsittelyssä kannattaa olla tarkkana. Kala pilaantuu helposti. Tuore kala, ja kaikki suoja- ja tyhjiöpakatut kalavalmisteet sekä mäti tulee säilyttää 0 – +3 °C:ssa. Käytä tuotteet viimeiseen käyttöpäivään mennessä.

Muut kalavalmisteet, kuten kalapuolisäilykkeet (esimerkiksi silli lasipurkissa), kannattaa säilyttää pakkauksessa olevan ohjeen mukaan, kuitenkin enintään + 6 °C:ssa. Avaamattomat kalatäyssäilykkeet voidaan säilyttää huoneenlämmössä. Älä käytä tuotteita, joiden pakkaus on rikkoutunut tai pullistunut.

Käsittely

Perkaa ja jäähdytä kala mahdollisimman pian pyynnin jälkeen alle +3 °C:een. Fileoi kalat puhtaalla alustalla ja puhtain välinein.

Makeanveden kalojen kuten siian, muikun ja hauen mäti tulee pakastaa suolaamatta ennen nauttimista lapamatoriskin vuoksi. Mädin tulee olla vähintään yhden vuorokauden pakastuslämpötilassa (-18 °C). Jos mäti on suolattu ennen pakastusta, pakastusaikaa on hyvä pidentää. Myös kuumentamatta (esimerkiksi graavaus) tarjottava järvikala tulee pakastaa ennen käyttöä. Lohta, kirjolohta tai niiden mätiä ei tarvitse pakastaa.

Säilytysaika

Graavilohi säilyy oikein säilytettynä (alle +3°C) korkeintaan viikon, kylmäsavulohi maksimissaan 5 vuorokautta. Lämminsavulohi säilyy puolestaan vain noin 4-6 vuorokautta ja hiillostettu kala noin 2-5 vuorokautta. Kaupasta ostetut liemessä olevat sillit ja silakat säilyvät avatussa purkissa hyvin suljettuna noin 1-2 viikkoa. Itsetehdyt sillit ja silakat säilyvät noin viikon verran. Pakastettu ja sulatettu mäti on käytettävä yhden vuorokauden sisällä. Jos kalan säilytyslämpötila on liian korkea tai kylmäketju katkeaa välillä, säilyvyysaika on huomattavasti lyhyempi. Varminta on syödä kalatuotteet muutaman päivän sisällä.

Graavi- ja kylmäsavukalan listeriariski

Tyhjiö- ja suojakaasupakatuista, kylmäsavustetuista ja graavisuolatuista kalatuotteista on säännöllisesti todettu listeriabakteeria. Listeria on yleinen ympäristöbakteeri, joka voi aiheuttaa sairastumisen vanhuksille, vastustuskyvyltään heikentyneille henkilöille ja raskaana oleville. Varmista kylmäketju, jos annat lahjaksi kalaa! Elintarvikkeen säilyttämiseen huoneenlämmössä liittyy ruokamyrkytysriski. Väärin säilytetty tuote pilaantuu nopeasti. Jos annat kalaa lahjaksi, varmista, että tuotteiden kylmäketju on katkeamaton tuotteen lopulliselle käyttäjälle asti. 

Joululaatikot

Jos ostat laatikot pakastettuna, sulata ne jääkaapissa. Älä pakasta sulatettua laatikkoa uudelleen.

Kuumenna laatikot kunnolla kuumaksi yli +60 asteen lämpötilaan. Älä kuumenna ja jäähdytä laatikoita useita kertoja äläkä sekoita kerran lämmitettyä tuotetta uuteen.

Säilytä valmiina ostetut laatikot pakkauksen ohjeen mukaan.

 Itse tehdyt joululaatikot säilyvät jääkaapissa 5-7 päivää. Jäähdytä laatikot valmistuksen jälkeen mahdollisimman nopeasti ennen jääkaappiin siirtämistä, esimerkiksi kylmässä vesihauteessa tai hyvin suojattuna ulkona.

Lämmitä laatikoita vain kerralla syötävä määrä ja säilytä loput jääkaapissa kylmässä.

Sinappi

Kotitekoinen sinappi ei säily yhtä kauan kuin kaupan sinappi. Säilymiseen vaikuttavat mm. valmistushygienia ja sinapin raaka-aineet. Säilytä itse valmistettu sinappi aina jääkaapissa, jossa se säilyy hyvänä muutamia viikkoja.

Säilytä jouluruoat sopivissa astioissa

Jouluna jääkaappi täyttyy herkuista. Valitse ruokien säilytykseen sopiva astia, jotta ruoat säilyvät hyvänmakuisina ja turvallisina. Kiinnitä erityisesti huomiota rasvaisten ja kuumien elintarvikkeiden valmistus- ja säilytysastioihin, koska kemiallisten aineiden siirtyminen materiaaleista elintarvikkeisiin on sitä suurempaa, mitä rasvaisemmasta ja kuumemmasta elintarvikkeesta on kyse.

Hyvinä yleisastioita säilytyksessä ja kuumentamisessa ovat uudemmat keramiikasta, ruostumattomasta teräksestä ja lasista valmistetut astiat. Koristekeramiikka ja matkamuistoina eksoottisista maista tuodut asiat soveltuvat harvoin elintarvikkeille, joten vältä niiden käyttämistä. 

Käytä myös vain pinnaltaan ehjiä astioita. Jos kuumennat ruokia uudelleen mikroaaltouunissa muoviastiassa, käytä vain sellaista muoviastiaa, jonka sopivuudesta mikroaaltokuumennukseen on kerrottu astian merkinnöissä.

Myöskään kertakäyttöiseksi tarkoitettuja astioita (esimerkiksi jäätelörasiat, hilloämpärit ja sinappiämpärit) ei kannata käyttää kinkun, joulukalan tai sillin säilyttämiseen, koska ne on tarkoitettu vain kertakäyttöiseksi eikä niiden turvallisuudesta toistuvassa käytössä ole tietoa.

Muovikelmu vai alumiinifolio?

Käytä elintarvikkeiden suojaamiseen tarkoitettuja materiaaleja niiden pakkausmerkinnöissä annettujen ohjeiden mukaan. Huomioi, että kaupassa on myytävänä monenlaisia pakkauskelmuja, jotka eivät kaikki sovellu esimerkiksi rasvaisen juuston, kalan tai lihan kääreeksi.

Alumiinifoliopakkauksissa on yleensä hyvät käyttöohjeet, jotka kannattaa lukea ennen folion käyttöä. Alumiinifoliota ei tule käyttää happamien ja kovin suolaisten elintarvikkeiden kääreenä. Älä myöskään suojaa alumiinifoliolla metalliastiassa olevia ruokia. Folion ja teräsastian välille syntyy tällöin niin sanottu sähköpari, joka aiheuttaa alumiinin syöpymisen ja liukenemisen ruokaan.

Kuumenna glögi teräskattilassa

Vedenkeittimiä tulee käyttää vain veden keittämiseen. Osassa vedenkeittimiä kuparinen lämmitysvastus on näkyvissä, ja hapan glögi voi syövyttää siitä metallia irti. Kupari on ihmiselle tärkeä hivenaine pieninä määrinä, mutta suuret määrät voivat aiheuttaa jopa akuutteja myrkytyksiä. Alumiinista kattilaa ei myöskään pidä käyttää glögin kuumentamiseen, sillä hapan glögi liuottaa alumiinia alumiinikattilasta

Muista selvittää jouluvieraidesi ruoka-allergiat

Jouluruuissa käytetään yleisesti monia allergiaa aiheuttavia mausteita ja raaka-aineita. Joulun mausteista eniten allergiaoireita aiheuttavat kaneli, inkivääri ja kardemumma. Lisäksi pähkinää ja mantelia käytetään paljon joululeivonnassa ja monen joulupöytään kuuluvat erilaiset kalaherkut.

Ruoka-allergiassa reaktio voi tulla ruoan nauttimisen lisäksi siihen koskemalla tai hengitysilman välityksellä. Yleisimpiä ruoka-allergian oireita ovat ihottuma, vatsakivut, ripuli, nuha ja astma. Äkillinen ja vakava allerginen reaktio eli anafylaktinen reaktio on ruokayliherkkyyden vaikein muoto, joka vaatii nopeita hoitotoimenpiteitä. 

Kysy etukäteen jouluvieraidesi erikoisruokavaliot. Vakavasti allergiselta kannattaa pyytää tarkat ohjeet ruuanvalmistukseen. Kaikki tuoteselosteet on syytä lukea tarkasti.

Monet suklaapakkaukset on merkitty ”saattaa sisältää pähkinää” -varoituksin. Tällaista tuotetta ei pidä tarjota voimakkaasti pähkinäallergiselle. 

Kala-allergia voi olla niin voimakas, että allergiaoireita tulee jo pelkästä kalan hajusta.

Myös glögeissä, likööreissä ja muissa alkoholijuomissa on erilaisia mausteita tai väriaineita, jotka voivat aiheuttaa allergisen reaktion. Sen sijaan maustamattomat puna- ja valkoviinit sopivat useimmille allergisille.

Jos joukossa on voimakkaasti allerginen, hänelle oireita aiheuttavat ruoat on pidettävä erillään muista ruoista niin valmistuksessa, tarjoilussa kuin säilytyksessä. Valmistusastiat ja ottimet pidetään myös toisistaan erillään.

Vinkkejä paremman sisäilman jouluun

Jouluna ilmassa saattaa olla muutakin kuin kuusentuoksua, sillä jouluna sisäilma poikkeaa monesti normaalista. Etenkin allergikot voivat saada jouluna herkemmin oireita sisäilmasta. 

Esimerkkejä joulunajan sisäilman laatuun vaikuttavista tekijöistä:

Siivous

Joulusiivous on hyvä tehdä huolellisesti, mutta voimakkaita pesuaineita kannattaa käyttää maltillisesti. Siivotessa pinnoille kertyy paljon kemikaaleja ja pesuaineiden säilöntäaineita, joista osa päätyy hengitysilmaan. Jos käytät siivouksessa voimakkaita tai vahvasti tuoksuvia kemikaaleja, huuhdo tai pyyhi kaikki pinnat lopuksi puhtaalla rätillä.

Koristeet

Joulukoristeet kannattaa pyyhkiä tai tomuttaa kuukausien säilytyksen jälkeen. Vaikka ne eivät olisikaan näkyvästi pölyisiä, saattavat ne silti tuoda epäpuhtauksia sisäilmaan.

Ilmankosteus

Ilmankosteus on hyvä pitää tasaisena talvellakin. Pakkanen ja sähkölämmitys kuivattavat sisäilmaa. Joulun alla leivotaan ja valmistetaan paljon ruokaa, jolloin asunnon lämpötila usein nousee ja ilman kosteusprosentti vastaavasti laskee. Liian kuiva sisäilma voi kuivattaa limakalvoja ja ihoa. Optimaalinen ilman kosteusprosentti on talvella n. 20-40. Ilmankosteusmittari on hyvä apu huoneilman kosteusprosentin seurantaan. 

Kukat

Joulukukat koristavat joulukotia. Kukkienkin kanssa kannattaa silti muistaa kohtuus. Varsinkin voimakastuoksuiset hyasintit voivat aiheuttaa allergiaoireita. Myös joulutähtien maitiaisneste on allergisoivaa. Monet joulukukat, kuten jouluruusu ja kielot ovat myrkyllisiä, joten muistathan myös perheen pienimpien sekä lemmikkien turvallisuuden joulukukkia valitessasi.

Lemmikit

Lemmikit tuovat tassuissaan ja turkeissaan likaa ulkoa sekä erittävät allergeeneja sisäilmaan. Jouluna ihmiset viettävät usein enemmän aikaa sisätiloissa, jolloin he saattavat joutua normaalia useammin tekemisiin eläinten tuottamien allergeenien kanssa niin kotona kuin kyläillessä. Lemmikinomistajan on myös jouluna hyvä muistaa imuroida ja pyyhkiä lattiapinnat etenkin, jos allergisia vieraita on tulossa. Allergisen on hyvä huolehtia allergialääkkeiden riittävyydestä pyhien yli ja tarkastaa apteekkien aukioloajat jouluna hyvissä ajoin.

Joulukuusi

Joulukuusi tuo monen kotiin joulun, mutta sen mukana tulee myös itiöitä ja mikrobeja, jotka sisäilmaan päästessään saattavat ärsyttää ihoa, limakalvoja ja hengitysteitä. Kuusen tuoksukin saattaa aiheuttaa allergiaoireita herkimmille. Jos jouluasi koristaa tekokuusi, se kannattaa tuulettaa, pölyttää ja tarvittaessa suihkuttaa ennen käyttöönottoa irrottaaksesi siitä vanhat pölyt. Vaihtoehtoisesti voi koristella pihakuusen tai sijoittaa kuusen parvekkeelle tai terassille.

Kynttilät

Kynttilät ja avotakka luovat joulutunnelmaa ja lämmittävät pakkassäällä. Usein poltettuina ne kuitenkin voivat heikentää sisäilman laatua. Palaessaan ne vapauttavat ilmaan pienhiukkasia, jotka saattavat aiheuttaa hengenahdistusta ja muita allergiaoireita. Tuoksukynttilät saattavat aiheuttaa oireilua varsinkin jouluna, kun ilmassa sekoittuvat monet muutkin jouluiset tuoksut. Kynttilöitä ja takkapuita kannattaakin polttaa kohtuudella. Muistathan myös paloturvallisuuden, etkä jätä kynttilää palamaan ilman valvontaa.