Valotaideteos.
Kuva: Juho Parikka

Pääkirjaston Kasper-salissa keskusteltiin Haminan kulttuuriohjelmatyöstä

Pääkirjaston Kasper-salissa järjestettiin 2.11.2026 kaikille avoin keskustelutilaisuus liittyen kaupungin parhaillaan rakentuvaan kulttuuriohjelmaan. Tilaisuudessa esiteltiin kulttuuriohjelman asukaskyselyn tuloksia ja keskusteltiin niistä. Lisäksi työpajamuotoisesti keskusteltiin kulttuuriohjelman merkityksestä ja sen valmistelussa huomioitavista asioista. Tilaisuuden vetivät kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Laura Korhonen ja kulttuurituottaja Henni Kiri.

Kulttuuriohjelman tavoitteena on kaupungin oman ja erilaisissa yhteistyöverkostoissa tapahtuvan kulttuurityön näkyväksi tekeminen, asukkaiden, yhdistysten ja yritysten osallistaminen kulttuurin tekemiseen ja kokemiseen sekä kulttuuriin liittyvien yhteistyöverkostojen rakentaminen ja tukeminen. Kulttuuriohjelma määrittelee kaupungin kulttuurityön tavoitteet ja toimenpiteet vuoteen 2030 asti.

Kulttuuriohjelmatyön pohjaksi järjestettiin avoin asukaskysely aikavälillä 10.8. – 6.9.2026. Kyselyyn saatiin yhteensä 400 vastausta.

Vastaajakunnan rakenne ja demografia:

  • Vastaajista lähes 80 % on naisia. Enemmistö vastaajista on iältään 30 – 79 -vuotiaita. Eniten vastauksia on 50 – 69 -vuotiailta vastaajilta.
  • Enemmistö vastaajista on kulttuurin kuluttajia/kokijoita, mutta mukana on myös alan ammattilaisia.
  • Aktiivisuus kulttuuriyhdistyksissä: Noin 15 % vastaajista toimii aktiivisesti jossain kulttuuriyhdistyksessä.

Kulttuuripalvelujen käyttö ja merkityksellisyys

Kyselyssä kartoitettiin järjestettävän kulttuuritarjonnan käyttöä ja sitä, mitkä kolme palvelua ovat asukkaille merkityksellisimpiä.

Merkityksellisimmät ja käytetyimmät palvelut:

  • Kirjastopalvelut koeaan ylivoimaisesti merkityksellisimmäksi kulttuuripalveluksi (68,2 % vastaajista).
  • Hamina Bastionissa järjestettävät tapahtumat ja Kino Hamina koetaan toiseksi ja kolmanneksi merkityksellisimpinä (51 % ja 49,5 % vastaajista).
  • Seuraavina tulevat musiikkitarjonta ja teatteri.
  • Kolme käytetyintä kulttuuripalvelua ovat järjestyksessä kirjasto, Kino Hamina ja Hamina Bastionin tapahtumat.

Tyytyväisyys, kulttuuritilat ja osallistumisen esteet

Tyytyväisyys ja kiinnostavuus:

  • Tyytyväisyys tarjontaan Enenemmistö asukkaista suhtautuu Haminan nykyiseen kulttuuritarjontaan myönteisesti (asteikolla hyvin tyytymätön – hyvin tyytyväinen).
  • Vastaavuus omiin kiinnostuksen kohteisiin: Tarjonnan koetaan vastaavan omia mieltymyksiä pääosin melko hyvin tai erittäin hyvin.

Tärkeimmät tekijät kulttuuritiloissa

Asukkaat valitsivat 1–3 tärkeintä kriteeriä:

  1. Palvelun sisältö: Asuinalueesta riippumatta 76–87 % vastaajista pitää palvelun sisältöä kaikkein tärkeimpänä tekijänä.
  2. Sijainti ja saavutettavuus: Sijainti on toiseksi tärkein tekijä sisällön jälkeen. Keskusta-alueella korostuvat tilojen viihtyisyys ja soveltuvuus, kun taas kaukaisemmilla alueilla (kuten Pyhältö/Kannusjärvi sekä Neuvoton/Summa) aukioloajat ja saavutettavuus nousevat ensisijaisiksi.
  3. Aukioloajat.

Osallistumisen esteet ja rinnakkaistarjonta:

Kuntalaiset nimeävät keskeisiksi osallistumisen esteiksi seuraavat tekijät:

  • Taloudelliset tekijät: Oma taloustilanne ja pääsymaksut.
  • Saavutettavuus ja liikkuminen: Kaukainen sijainti keskustan ulkopuolella, pitkä matka keskustaan ja julkisen liikenteen puutteet, auton puuttuminen, pysäköintimahdollisuuksien vähyys tai esteettömyyden puute.
  • Henkilökohtaiset resurssit: Ajan puute, tiedonpuute, sairaus, ikä tai fyysiset rajoitteet.

Viestintä ja tiedotuskanavat

Tärkeimpinä tiedotuskanavina koetaan sosiaalinen media, paikallislehdet (erityisesti Reimari), ystävät ja tuttavat. Myös kaupungin verkkosivut sekä julisteet ja ilmoitukset nähdään tärkeinä viestintä- ja markkinointikanavina.

Kulttuurin hyvinvointivaikutukset

Kulttuuripalveluilla on merkittävä vaikutus asukkaiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kyselyn tulokset osoittavat selkeitä vahvuuksia ja painopisteitä:

  • Kulttuurilla on haminalaisille valtava merkitys henkilökohtaisen hyvinvoinnin, elämysten ja kotiseututyytyväisyyden lähteenä, kun taas vaikutus omaan identiteettiin ja yhteisöön kuulumisen tunteeseen on vähäisempi.
  • Arjen voimavara ja henkinen hyvinvointi (merkittävin vaikutus): Kulttuuri toimii asukkaille ennen kaikkea akkujen lataajana ja henkisen hyvinvoinnin tukipilarina. Vastaajat kokevat kulttuuriin osallistumisen tuovan konkreettista iloa, auttavan rentoutumaan ja jaksamaan arjessa sekä tarjoavan elämyksiä, joita pidetään henkilökohtaisesti erittäin tärkeinä.
  • Kotikaupungin vetovoima ja merkityksellisyys: Kulttuuritarjonnalla on suora yhteys asukkaiden kotiseututyytyväisyyteen: se tekee Haminasta elävämmän, viihtyisämmän ja mielekkäämmän paikan asua. Lisäksi kulttuuri koetaan vahvasti inspiroivana, uusia ajatuksia herättävänä ja elämän merkityksellisyyden tunnetta syventävänä tekijänä.
  • Yhteenkuuluvuus ja osallisuus: Tapahtumat luovat matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja, jotka lisäävät yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden tunnetta kaupunkilaisten keskuudessa. Kulttuuri koetaan kuitenkin ensisijaisesti jaettuna, virkistävänä kokemuksena ja yhteisenä tilana pikemminkin kuin tiiviinä yhteisöjäsenyytenä tai oman henkilökohtaisen identiteetin määrittäjänä.
  • Kyselyn tulokset vahvistavat, että kulttuuriin osoitetut voimavarat palautuvat kaupunkilaisille terveytenä, jaksamisena, yhteisöllisyytenä ja sitoutumisena omaan kotikaupunkiin.

Kuntalaisten osallistuminen ja vapaa sana -yhteenveto

Kyselyssä 114 vastaajaa ilmoitti halukkuutensa osallistua itse kulttuurin tekemiseen.

Osallistumisen tavat:

  1. Tapahtumien ja toiminnan järjestäminen: Monet osallistuvat tai haluavat osallistua tapahtumien, kuten Valojen Yön, taidenäyttelyiden ja tanssikurssien järjestämiseen, suunnitteluun sekä talkootöihin.
  2. Harrastaminen ja taiteen tuottaminen: Vastaajat tuovat esiin oman osallistumisensa tai kiinnostuksensa muun muassa teatteritoimintaan, kuorolauluun, musiikkiin, tanssiin, runojen lausuntaan ja paikallishistorian elävöittämiseen.
  3. Vapaaehtoistyö ja avustaminen: Halukkuutta ilmoitetaan vapaaehtoistyöhön, avustaviin tehtäviin kulttuurialalla, esiintymisiin hoivakodeissa sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten harrastustoiminnan tukemiseen.
  4. Peräänkuuluttavat selkeitä väyliä ja matalan kynnyksen tietoa siitä, miten toimintaan pääsee mukaan.

Vapaa sana -vastausten pääteemat:

  • Kirjastopalvelut: Ruissalon kirjaston ja kirjastoauton säilyttäminen koetaan ehdottoman tärkeänä. Kirjastoja pidetään keskeisinä maksuttomina kohtaamispaikkoina, ja niiden iltapainotteisia aukioloaikoja toivotaan laajennettavaksi.
  • Tapahtumat ja Valojen Yö: Valojen Yö -tapahtumaa toivotaan jokavuotiseksi perinteeksi sen suuren yhteisöllisen merkityksen vuoksi. Tapahtumia, konsertteja, luentoja ja taidenäyttelyitä toivotaan lisää ympäri vuoden (erityisesti talviaikaan), hyödyntäen Bastionia, Tervasaarta ja Tullimakasiinia.
  • Yhteisöllisyys ja viestintä: Tiedotuksen toivotaan tavoittavan paremmin ikäihmiset, pienituloiset sekä ne, jotka eivät käytä sosiaalista mediaa (painotus paikallislehti Reimarissa).
  • Kulttuuritilat: Haminassa tunnistetaan olevan pulaa ympärivuotisista kulttuuritiloista ja kuvataiteen gallerioista/näyttelytiloista. Tervasaaren kehittämistä ja elokuva- sekä teatterimahdollisuuksien säilyttämistä painotetaan.
  • Tuki toimijoille: Kaupungin toivotaan tukevan aktiivisesti paikallista taidetta, kulttuuria ja vapaaehtoistoimijoita.

Yhteisessä keskustelussa esiin nousi seuraavia asioita:

Keskustelun keskeiset havainnot:

  • Säästöjen vaikutukset: Mitä menetetään, jos kulttuurista säästetään? Kulttuurin hyvinvointivaikutusten mittaaminen ja esiin tuominen on keskeinen osa kulttuuriohjelmaa, huomioiden myös välilliset vaikutukset.
  • Tiedolla johtaminen: Haasteena on luoda selkeät mittaristot ja tuottaa tietoa ymmärrettävästi myös päätöksenteon ja päättäjätason tueksi.
  • Erityisryhmät: Ikäihmisten ja muiden erityisryhmien tarpeiden aito huomioiminen ja osallistaminen.

Prosessin seuraavat vaiheet:


Muiden kohderyhmien kyselyt: Parhaillaan on käynnissä kyselyt varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja koulujen henkilöstölle sekä lapsille ja nuorille (vastausaika 20.11. / 27.11.2026 asti), jotta kaikenikäisten kuntalaisten ääni saadaan kuuluviin. Kyselyiden ja ohjelmaa työstävän työryhmän työskentelyn pohjalta laaditaan kulttuuriohjelman strategiset tavoitteet sekä seurantaprosessia ohjaava mittaristo. Kulttuuriohjelman on määrä valmistua talven aikana.

Lisätietoja antaa kirjasto- ja kulttuuripalvelupäällikkö Laura Korhonen, laura.korhonen@hamina.fi, p. 040 1991 487.