Tuula Ahonen linnunpönttöä katselemassa.

Maaseutupäällikkö Tuula Ahonen suuntaa kohti uutta aikakautta

Elokuun alussa vuonna 1994 agrologi Tuula Ahonen aloitti Vehkalahden kunnan maataloussihteerinä. Vehkalahden maaseutu- ja lomitusyksikkö palveli 1990-luvun puolivälissä 365 maatilaa. Edessä oli valtava murros, kun Suomen EU-jäsenyyden myötä vuonna 1995 pelättiin jopa koko maatalouden loppumista. Muutos oli toki suuri mutta toisaalta se helpotti myös uudessa työssä aloittamista, kun tilanne ja säännöt olivat kaikille uusia. Siihen aikaan tukihakemukset tehtiin paperisina ja kaupungintalolle oli toukokuisin useamman tunnin jonot. 

Muutos on pysyvä olotila myös maaseutupalveluissa

Muutos maaseutupalveluiden työssä ei ole loppunut EU-siitymään, vaan noin viiden vuoden välein tukiehdot muuttuvat. Maaseutupalveluissa tukiehtojen muutokset tarkoittavat jatkuvaa uuden oppimista, viljelijöiden kouluttamista sekä uusien päätösten tekemistä. 

Myös alueellisesti työ on muuttunut, sillä tänä päivänä Haminan maaseutupalvelut hoitavat keskitetysti koko Etelä-Kymenlaakson kuntien maaseutuhallinnon. Vaikka tilojen määrä on vähentynyt, ovat tilat kasvaneet, ja esimerkiksi maitotuotannot määrät ovat pysyneet suht samoina. 

Maaseutupalveluiden tukikäsittely kattaa 25 000 hehtaaria peltoa, mikä tarkoittaa tukieuroina noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Etelä-Kymenlaaksossa maatilataloutta harjoittavat tilat keskittyvät erityisesti kasvinviljelyyn, kotieläintuotantoon ja puutarhaviljelyyn. 

Kolme naista keräämässä yrttejä.
Maaseutupalveluiden järjestämä villiyrtti-koulutus kokosi yrittäjänaisia koolle kesäkuussa 2020.

Luovuutta ja yhteistyötä laaja-alaisesti

Maatalous kasvaa ja kehittyy maailman muutosten mukana. Suuret tilat tuovat mukanaan erilaisia työpaikkoja ja kehittämisen mahdollisuuksia. Vaikka niin maatilojen kuin maaseutupalveluiden toiminta on siirtynyt entistä sähköisempään muotoon, ei kohtaamisista ole tarvinnut kokonaan luopua. Maaseutupalveluiden jalkautuvaan työhön kuuluu esimerkiksi hukkakaura- ja petovahinkotarkastukset mutta myös koulutukset ja kohtaamiset tiloilla.

Maaseutupäällikkönä Tuulalle on ollut tärkeää päästä ydintyön lisäksi toteuttamaan luovia asioita työssään.

Oman näköinen tekeminen on työn suola. Se tuo lisäenergiaa ja aitoa lisäarvoa työn tekemiseen,

Tuula toteaa.

Tuulan uran ytimessä onkin aina ollut maaseutu, yrittäjyys ja yhteistyö. Maaseudun yrittäjien lisäksi kumppaneina ovat olleet niin ELY-keskus kuin poliisi, eläinlääkärit, ympäristövalvonta sekä kaupungin muut toimialat. Lisäksi viime vuosina on käynnistetty yhteistyötä XAMK:in kanssa. Vertaistukea on haettu mm. Kouvolan ja Etelä-Karjalan kollegoilta. Tätä kaikkea kuvaa hyvin hänen mottomainen lausahdus: Maailmaa muutetaan tekemällä ja touhuamalla.

Ratsukko ja lapsia sekä aikuisia katsomassa heitä.
Kavion kopsetta kuului ympäri ympyröitä syyskuussa 2021, kun maaseutupalvelut ja Harjun oppimiskeskus toivat upeat suomenhevoset Haminaan.

Katse kohti saaristoa sekä Itä-Lappia

Tammikuun 2026 alussa Tuula jää lomalle, ja varsinaiset eläkepäivät alkavat sitten kesän koittaessa. Vielä kesällä ajatus eläkkeelle jäämisestä tuntui haikealta.

Nyt eläkkeelle jääminen ilahduttaa minua päivä päivältä enemmän. Tuntuu oikealta ratkaisulta, kun on saanut siirtää työn ajan kanssa seuraaville tekijöille, jotka tuntevat toimintaympäristönsä ja joilla on intoa kehittää maailmanluokan maaseutupalveluita.

Suureellisia suunnitelmia ei vielä ole horisontissa. Tekemistä tarjoavat berninpaimenkoira Jeren kanssa puuhailu ja saarimökki merellä. Tuulaa kutsuu myös syksyisin ja keväisin Itä-Lappi, jossa hän viettää aikaa perinteisessä, sähköttömässä mökissä.