Kiitollisuus voimavarana menestykseen – Arman Alizad Vehkalahtisalissa
Haminan kirjastopalveluiden demokratiahanke huipentui marraskuussa viimeiseen puhujavierastilaisuuteen, kun Arman Alizad saapui torstaina 27.11. Vehkalahtisaliin puhumaan muun muassa kulttuurien ja ihmisten kohtaamisesta sekä monikulttuurisuudesta. Arman on syntynyt 1971 Iranissa ja hän on muuttanut perheensä mukana Yhdysvaltojen kautta Suomeen 1980 vallankumouksen ja siitä johtuvien vainojen takia. Arman löysi ilmoitustaulun ilmoituksen kautta kaverin heti seuraavana päivänä vaikka pojilla ei yhteistä kieltä ollutkaan.
Kielitaito on tärkeä mutta kommunikointi on mahdollista myös ilman yhteistä kieltä. Olen matkoilla oppinut, että, side syntyy ilmankin yhteistä kieltä,
Arman muistutti kuulijoita.Ala-aste oli ihanaa aikaa mutta yläasteella Armanilla ei ollut mitään hajua, mitä tekisi elämässä. Oli ahdistavaa aikaa, kun kaikilla muilla tuntui olevan selvä suunta mutta hänen tykkäämistään asioista ei oikein työtä saanut: mm. fantasiakirjallisuus, velhot, lohikäärmeet, taistelulaji-leffat ja elokuvien hienot puvustukset. Peruskoulun jälkeen Arman lähti armeijaan ja tulevaisuutta ei edes ehtinyt miettiä. Sen jälkeen oli kuitenkin jälleen edessä kysymys siitä, mitä elämässä pitäisi tehdä.
Muutamien työkokeilujen kautta Arman päätyi töihin vaatekauppaan ja huomasi sen maailman kiinnostavan. Kaveriltaan hän kuuli vaatealan koulutuksesta, jossa pääsisi tekemään luovaa työtä vaatteiden parissa. Arman oli erittäin motivoitunut opiskelija ja tajusi, että ymmärrys lähtee kiinnostuksesta. Koulun loputtua, ainut keino saada lisää oppia oli löytää mestari. Arman löysi mestarikseen Jouni Korhosen, jonka oppipojaksi hän haki viikoittain monta kuukautta. Lopulta sinnikkyys palkittiin.
Sinnikkyyttä vaati myös ensimmäiset vuodet oppipoikana, sillä ensimmäiset puoli vuotta oppipojan tehtävänä oli kahvinkeittoa, koiran ulkoilutusta ja ruoanlaittoa. Mutta samalla sai aina olla katsomassa, kun Jouni sovitutti pukuja, ompeli, piirsi ja suunnitteli. Kahden ensimmäisen vuoden aikana Arman sai hiljalleen alkaa tekemään ihan pieniä asioita. Mestari-kisälli -filosofiaa noudatetaan ympäri maailmaa ja siinä on valtavia kulttuurisia eroja. Kyseinen filosofia opettaa äärimmäisen syvää sitoutumista omaa intohimoa kohtaan.
Omaa sisäistä ääntä pitää aina kuunnella ja toimia sen mukaan. On tärkeää tiedostaa, että unelma ilman aloitetta on toivomus. Jos ikinä haluaa tehdä jotain niin sit teet. se joko onnistuu tai epäonnistuu mut sit sä ainakin tiedät.
Yksi esimerkki tästä on Armanin tv-ura. MoonTV:lta kysyttiin häntä tekemään ohjelmaa ja ensin hän kieltäytyi mutta tajusi sitten, ettei halua katsoa kohta ohjelmaa ja todeta, että olisi itse tehnyt sen toisella tavalla. Niinpä Arman pureutui Dresscode-nimisessä ohjelmassa muodin saloihin. MoonTV:n konseptia luotiin niin, että juontajat ja tuottajat kerran viikossa ideoi yhdessä sitä, mitä olisi siistiä nähdä telkkarissa ja sitten sitä tehtiin.
Unelmien seuraaminen jatkui, kun vailla kokemusta ja kalustoa olleet, Tuukka Tiensuu ja Arman Alizad lähtivät Lähi-Itään kuvaamaan taistelulajien mestareita. Tästä syntyi 2009 ohjelma Kill Arman. Miehet halusivat tuoda esiin matkoilla näkemänsä kaikki maailman kontrastit niin hyvässä kuin pahassa. Tämä ajatus kirkastui Arman ja viimeinen ristiretki-sarjassa. Matkojen aikana syntyi ymmärrys myös siitä, että myös Suomessa on epäkohtia ja niitä käsittelemään luotiin Arman Pohjantähden alla.
Kiitollisuus voimavarana menestykseen
Kiitollisuus merkitsee Armanille sitä, että sosiaalinen haaveilija ja oman tien kulkija on saanut tulla turvalliseen maahan, jota tulee vaalia kaikin keinoin. Suomessa lapset saavat käydä koulua, on sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmiset saavat elää hyvinvointivaltiossa. Arman puhui siitä, miten pidämme helposti monia asioita itsestäänselvyyksinä vaikka miljoonille ihmisille ne ovat kaukaisia tai jopa mahdottomia unelmia.
Valittaminen on inhimillistä mutta asiat on kuitenkin hyvä nähdä kiitollisuuden kautta. On hyvä tunnistaa, mitkä asiat ovat hyvin, jolloin voidaan synnyttää positiivisen voiman aalto. Syyllisyyden tunteet harteilla lamaannuttaa ja siksi sitä ei kannata kantaa. Asioita ja niiden taustoja on tärkeää ymmärtää mutta se ei tarkoita sitä, että kaikki pitää hyväksyä, sietää tai suvaita. Mustavalkoisuus kapeuttaa katsantokantaa ja estää näkemästä maailmaa sen kaikissa sävyissä.
Rohkeus ei ole pelon puuttumista. Rohkeus tarkoittaa, että on olemassa jokin asia pelkoakin isompi.
Arman puhui kuulijoille siitä, että yhtä onnistumista kohden tapahtuu ainakin sata epäonnistumista. Suurin osa unelmista epäonnistuu mutta yhdenkin unelman onnistumisen mahdollisuus riittää. Vaikka kaikki unelmat ei toteudu, on hyvä muistaa, että jos asialle ei tee mitään niin sitten se ei ainakaan toteudu. Myös onni ja ajoitus ovat olennaisia tekijöitä unelmien toteuttamisessa. Menestys on kokemus siitä, että työlläsi ja elämälläsi on merkitys. Kun keskittyy omiin supervoimiin voi löytää oman menestyksen avaimet.
Toivo on maailmankaikkeuden vahvin voima. On paikkoja, joissa toivolla ei ole tilaa hengittää.
Arman muistutti kuulijoita myös siitä, että jokainen ihminen tarvitsee innostuneita ihmisiä ympärilleen, koska kaveripiiriin ja ympäristön tuki on tärkeää. Jokainen tarvitsee tarvitsee unelmiaan tukevan, innostavan ympäristön.
Älä ota sellaisten ihmisten neuvoja, jotka ei oo tehnyt niitä asioita mitä sinä haluat tehdä. Älä usko niitä, jotka sanoo ettet onnistu. Tärkeitä työkaluja elämässä on nöyryys, kunnioitus, uteliaisuus, välittäminen, rakkaus työhön, luottamus, sinnikkyys ja innostus.
Ja mikä tärkeintä: muista, että sisäistä lasta ei saa tukahduttaa. Se on sama kun katkaisisi perhoselta siivet.
Haminan Vehkalahtisalissa torstaina 27.11.2025 järjestetty tilaisuus oli viimeinen osa kaksivuotista, aluehallintoviraston rahoittamaa “Kirjasto keskustelevan demokratian kohtaamispaikkana ja osallisuuden edistäjänä” -hanketta.