Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2027 talousarviosta ja vuosien 2027-2029 taloussuunnitelmasta

Haminan kaupunginvaltuusto kokoontui Raatihuoneella tiistaina 10.11.2026. Kokouksen ensimmäisinä asioina valtuusto hyväksyi vuoden 2027 kokousaikataulun sekä merkitsi tiedoksi kaupunginhallituksen selvityksen vuoden 2025 arviointikertomuksen havaintojen johdosta. Kaupungivaltuusto hyväksyi poistosuunnitelman sovellettavaksi 1.1.2027 alkaen aktivoitaville aineettomille ja aineellisille hyödykkeille. Lisäksi nykyisille menojäännöspoiston alaisille hyödykkeille määritetään poistolaskennassa tapauskohtaisesti harkiten jäljellä olevan taloudellisen pitoajan mukainen tasapoistoaika vuodesta 2027 alkaen.

Kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2027 veroprosenteista. Aiheesta pidettiin tiiviitä puheenvuoroja muuta muutoksia pohjaehdotukseen ei tehty. Näin ollen kaupunginvaltuusto vahvisti vuoden 2027 veroprosentit seuraaviksi:

• kunnallisvero 9,4
• yleinen kiinteistövero rakennukset 1,25
• yleinen kiinteistövero maapohja 1,30
• vakituinen asuinrakennus 0,55
• muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,15
• voimalaitosrakennus 2,85
• yleishyödyllinen yhteisö 0,00

Talousarvion käsittelyssä äänestettiin useista muutosesityksistä – Rauhankadun kentän remontti aikaistuu

Talousarvion 2027 ja taloussuunnitelman 2027-2029 käsittelyn pohjaksi kuultiin kaupunginhallituksen ja valtuustoryhmien puheenjohtajien puheenvuorot. Niissä korostuivat jaettu huoli Haminan talouden vakavasta ja rakenteellisesta epätasapainosta. Vuoden 2027 talousarvio on 1,1 miljoonaa euroa alijäämäinen, minkä vuoksi kaupungin on noudatettava tiukkaa kulukuria ja sitouduttava keväällä hyväksyttyyn sopeuttamisohjelmaan, jolla talous tasapainotetaan vuoteen 2029 mennessä. Koska Haminan veroprosentti on jo valmiiksi korkea, ratkaisuja ei voida hakea veronkorotuksista. Säästöjä etsitään muun muassa käyttötaloutta tehostamalla sekä suunnitelmallisella kiinteistöstrategialla, jossa luovutaan kalliista vuokratiloista ja keskitetään toimintoja omiin kiinteistöihin. Keskusteluissa painotettiin realismia: talouden puskurit on syöty ja velkaantuminen kasvaa, joten päätöksenteossa on keskityttävä siihen, että kunnan lakisääteiset peruspalvelut pystytään turvaamaan.

Säästöpaineista huolimatta ryhmäpuheenvuoroissa korostettiin myös elinvoiman ja työllisyyden edistämistä Haminan tulevaisuuden kysymyksinä. Korkean työttömyyden alueella, uusien työpaikkojen syntyminen edellyttää kaupungilta muun muassa ennakoivaa maanhankintaa ja yritysmyönteisyyttä. Kymmenvuotinen investointiohjelma on raskas, ja sen toteuttamisessa peräänkuulutettiin tarkkaa harkintaa ja maltillisuutta. Erityistä huolta puheenvuoroissa kannettiin säästöjen vaikutuksista lasten, nuorten ja lapsiperheiden arkeen. Koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja ennaltaehkäisevään hyvinvointityöhön käytetyt resurssit nähtiin tärkeänä sijoituksena tulevaisuuteen. Puheenvuoroissa muistutettiin, että tiukoista talousraameista huolimatta vuoden 2027 talousarviossa säästöt eivät kohdennu palveluverkkoon, kuten koulut, kirjastot ja liikuntapaikat.

Yleiskeskustelussa katse käännettiin vahvasti Haminan tulevaisuuteen. Useissa puheenvuoroissa korostettiin, ettei kaupungin taloutta voida korjata pelkästään karsimalla ja leikkaamalla, vaan sopeuttamisen rinnalla on panostettava voimakkaasti tulojen ja elinvoiman kasvattamiseen. Keskustelussa nähtiin paljon hyödyntämätöntä potentiaalia muun muassa teollisuuden, sataman ja Googlen investointien myötä. Kuntalaisten myötävaikutus, yhteisöllisyys ja usko tulevaisuuteen nähtiin tärkeinä voimavaroina. Valtuutetuilta ja kaupungin johdolta peräänkuulutettiin pitkäjänteistä, poukkoilematonta päätöksentekoa, jotta samojen ongelmien äärelle ei jouduta toistuvasti. Puheenvuoroissa myös peräänkuuulutettiin selkeää linjausta siitä, rakennetaanko Haminasta muuttovoittoista kaupunkia vai leikkausten myötä kuihtuvaa kuntaa.

Keskustelua painokkaimmin ohjaavat puheenaiheet kytkeytyivät palveluverkkoon, kiinteistöjen mittavaan korjausvelkaan ja laskeviin oppilasmääriin. Syntyvyyden ja väkiluvun lasku on tosiasia, joka pakottaa kaupungin sopeuttamaan tilojaan: vajaakäytöllä olevista ja huonokuntoisista kiinteistöistä, kuten Summan kylä- ja kulttuurikeskuksesta, joudutaan luopumaan, jotta rahat riittävät itse palveluihin ja terveisiin oppimisympäristöihin. Keskustelussa muistutettiin karusta vaihtoehdosta: jos seinistä ei säästetä, joudutaan leikkaamaan henkilöstöstä, kasvattamaan opetusryhmiä ja heikentämään lasten saamaa tukea. Vaikka kiinteistöistä luopuminen ja muun muassa Vehkalahden koulun ja Vehkalahti-talon tilaratkaisut herättivät huolta asukkaiden harrastustilojen ja arjen puolesta, tavoitteena on turvata kaikille toimijoille turvalliset ja tarkoituksenmukaiset korvaavat tilat.

Haminan kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan talousarvion vuodelle 2027 sekä taloussuunnitelman vuosille 2027–2029. Kaupunginhallituksen pohjaesitys hyväksyttiin pääosin sellaisenaan, mutta käsittelyn aikana tehtiin yhteensä viisi kannatettua muutosesitystä, joista äänestettiin.

Valtuusto päätti muuttaa alkuperäistä esitystä yhden investoinnin osalta: Rauhankadun urheilukentän peruskorjaus päätettiin siirtää alkamaan jo vuonna 2027. Tämä muutosesitys voitti yksimielisesti 37 äänellä.

Neljän muun äänestyksen kohdalla kaupunginhallituksen alkuperäinen pohjaesitys jäi voimaan:

• Luokkakoot ja ohjaajaresurssit: Koulutus- ja nuorisopalveluihin tehtiin muutosesitys, jossa vaadittiin luokkakokojen noston (25 oppilasta) ja ohjaajaresurssien leikkausten perumista. Hallituksen esitys voitti äänin 21–16.
• Summan kylä- ja kulttuurikeskus: Valtuustossa esitettiin, että Summan keskuksen toiminta turvataan nykyisissä tiloissa toistaiseksi vuonna 2027 ja että kohteeseen tehdään kuntokartoitus akuuttien korjaustarpeiden selvittämiseksi. Hallituksen esitys voitti äänin 21–15 (1 tyhjä ääni).
• Liikuntapalveluiden maksut: Liikuntapalveluihin ehdotettiin myyntituottotavoitteen pienentämistä 26 000 eurolla, jotta hintoja ei jouduttaisi nostamaan. Hallituksen esitys jäi voimaan äänin 29–8.
• Vehkalahden investoinnit: Investointiohjelmaan tehtiin muutosesitys, jossa vaadittiin Vehkalahden alakoulun (2028–2029) sekä Vehkalahti-talon (2029–2030) peruskorjaus- ja tilamuutosmäärärahojen poistamista kokonaan. Hallituksen esitys investointien säilyttämisestä ohjelmassa voitti äänin 27–10.

Kokouksen lopuksi jätetyt valtuustoaloitteet

Valtuuston kokouksen lopuksi jätettiin kaksi valtuustoaloitetta. Niistä toinen koski Pitkienhiekkojen leirintäalueen kaavan muuttamista mahdollistamaan pientalojen rakentaminen alueelle niin, että yleisen uimarannan ja ravintolan toiminnan jatkuminen turvataan. Toinen valtuustoaloite koski selvitystä koulun säilyttämisestä Husulassa ennen Vehkalahden koulun remontoinnin suunnittelun aloittamista. Molemmat aloitteet lähetetään kaupunginhallitukselle jatkokäsittelyyn.

Kaupunginvaltuuston kokouksen pöytäkirja on tarkastamisen jälkeen nähtävillä kaupungin internet sivuilla 13.11.2026 lähtien.