Haminan kaupunginhallitus esittää palveluverkkomallia C ja laajaa talouden tasapainottamisohjelmaa

Haminan kaupunginhallitus käsitteli maanantaina 13.4.2026 kaupungin tulevaisuuden kannalta keskeisiä linjauksia: palveluverkkoselvitystä vuosille 2026–2036 sekä talouden tasapainottamiseen tähtäävää toimenpideohjelmaa. Molemmat kokonaisuudet etenevät seuraavaksi kaupunginvaltuuston päätettäväksi. On tärkeää huomioida, että kyseessä on linjapäätös suuntaviivoista.

Talouden haasteet vaativat 7,5 miljoonan euron pysyviä säästöjä

Kaupungin talouden tasapainottamiseen tähtäävällä toimenpideohjelmalla pyritään vastaamaan kaupungin vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Haminan talous on ollut rakenteellisesti epätasapainossa vuodesta 2022 alkaen. Tilanteen korjaamiseksi kaupunginhallitus esittää toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on saavuttaa 7,5 miljoonan euron pysyvät säästöt vuoden 2029 loppuun mennessä. Konsulttiyhtiö FCG Oy:n tuella ja luottamushenkilöistä koostuvan ohjausryhmän johdolla laadittu ohjelma on luonteeltaan puitepäätös. Yksittäisistä keinoista päätetään tarkemmin tulevien vuosien talousarviovalmistelujen yhteydessä.

Sopeutuskeinoja haetaan muun muassa seuraavilla toimenpiteillä:

• Palvelutarpeen muutoksen huomioiminen: Esimerkiksi kasvatuksen ja opetuksen palveluverkkoratkaisut.
• Toimintatapojen muutokset ja palveluiden lakkautukset: Esimerkiksi kaupungin tuottamien vapaaehtoisten palveluiden vähentäminen.
• Tulojen lisääminen: Muun muassa kaupungin omistamien maa-alueiden myynti ja jalostaminen.

Sopeutusohjelmalla on vaikutuksia myös kaupungin henkilöstöön. Arvioitu vähennystarve on yhteensä 60–90 henkilötyövuotta. Ratkaisumalli ei sisällä henkilöstön lomautuksia.

Henkilöstömäärän sopeuttaminen toteutetaan pääsääntöisesti eläköitymisten ja määräaikaisuuksien päättymisen kautta. Osa säästöistä voi syntyä myös kuntayhteistyön laajentamisen myötä. Palvelujen tuottamistapojen muutokset saattavat vaikuttaa työntekijöiden tehtävänkuviin ja suorituspaikkoihin. Haminan kaupunki käy asianmukaiset yhteistoimintaneuvottelut (YT-menettelyt) henkilöstövaikutuksista ennen varsinaisten toimenpiteiden sisältävien talousarvioiden päätöksentekoa.

Haminan palveluverkkoselvitys: Tavoitteena laadukas opetus ja kestävät tilaratkaisut muuttuvassa väestötilanteessa

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle palveluverkkomalli C:n valitsemista. Malli vastaa oppilasmäärän merkittävään vähenemiseen ja tavoittelee opetuksen laadun turvaamista muuttuvassa tilanteessa. Pitkällä aikavälillä malli C sisältää Vehkalahden koulun peruskorjauksen sekä Husulan, Aseman, Neuvottoman ja Uuden-Summan yksiköiden asteittaiset lakkauttamiset 2030-luvun alkuun mennessä.

Edellisen palveluverkkoselvityksen aikana tehdyt toimenpiteet ohjaavat nykyisiä toimenpiteitä. Yksi välitön muutostarve liittyy Husulan koulun nykyiseen vuokramalliin. Kiinteistön vuokrasopimus päättyy 20.12.2027, eikä kohdetta ole mahdollista lunastaa omaksi. Kalliit vuokrakustannukset ja tontin rakennusoikeudelliset rajoitukset puoltavat siirtymistä muihin ratkaisuihin. 

Säästöjä haetaan muutoinkin moduulikouluratkaisuista, joista luopuminen on joustavaa ilman, että kaupungille jää tyhjiä kiinteistöjä. Omien rakennusten osalta on aina mietittävä jatkokäyttö, jotta ylläpitokulut eivät jää kaupungin rasitteeksi.

Palveluverkon uudistamisessa keskiössä on oppilas. Keskittäminen tuo mukanaan merkittäviä etuja:

• Vahvemmat tukipalvelut: Suuremmat yksiköt mahdollistavat paremman erityisopetuksen, ohjaajien ja opiskeluhuollon saatavuuden.
• Yhtenäiskoulun edut: Kasvupolku alakoulusta yläkouluun tutuissa tiloissa ja tuttujen aikuisten kanssa tuo turvaa.
• Laadukas opetus: Rinnakkaisluokat ja opettajien pedagogisen osaamisen laajempi hyödyntäminen vahvistavat opetusta.

Koulukuljetusten osalta keskittäminen on perusteltua myös toisen asteen koulutuksen näkökulmasta, jotta kulkuyhteydet keskustaan on turvattu kaikista kylistä. Yhtenäiskoulumalli tehostaa logistiikkaa merkittävästi, kun ala- ja yläkoululaiset voivat hyödyntää samoja kuljetuksia. Tämä vähentää kustannuksia ja tarvetta risteäville kuljetusreiteille.

Palveluverkkoselvityksen yhteydessä on arvioitu yhden yläkoulun mallia sekä mahdollisuutta muuttaa 1.–2.-luokkalaisten koulukuljetusraja kolmeen kilometriin. Nykyiset koulukiinteistöt eivät kuitenkaan taivu yhden yläkoulun malliin oppilasmäärän tai aineenopetusluokkien puolesta. Haminassa arvioidaan olevan noin 500 yläkoululaista vuoteen 2029 asti, ja heidän keskittämisensä vain yhteen kouluun tarkoittaisi, ettei kyseisessä yksikössä olisi enää tilaa alakoululle. Suurempi oppilasmäärä vaatisi myös alakoulun puolella olevien luokkatilojen käyttöönottoa aineenopetukseen.

Mikäli esimerkiksi Vehkalahden koulusta tehtäisiin ainoa yläkoulu, sen nykyiset oppilaat olisi siirrettävä muihin yksiköihin, jolloin Pappilansalmesta tulisi noin 500 oppilaan alakoulu tilojen tehokkaan käytön varmistamiseksi. Lisäksi malli kasvattaisi koulukuljetuskustannuksia merkittävästi, sillä kuljetukset olisi järjestettävä kaikista suunnista risteävästi sekä Vehkalahdelle että keskustaan.

Kokouksen muut asiat

Kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan myös esityksen äänestysaluejaon muuttamisesta ja Venehamina Oy:n osakkeiden asettamisen huutokauppaan sekä Pitkienhiekkojen leirintäalueen asettamisen myytäväksi. Kokouksessa päätettiin myös lausunnon antamisesta Itä-Suomen hallinto-oikeudelle sekä lausunnon antamisesta Ympäristöministeriölle koskien lakimuutosta kuntien yhteistyöstä merialueen suurten alusöljy- ja aluskemikaalivahinkojen jälkitorjunnan järjestämisessä. Lisäksi kokouksessa nimettiin kaupungin edustajia useisiin eri yhtiö- ja vuosikokouksiin.