Haminan kaupungin vuoden 2025 tilinpäätös: Kertaluonteiset alaskirjaukset ja verotulojen lasku painoivat tuloksen raskaasti alijäämäiseksi

Kaupunki ja päätöksenteko Yleinen

Haminan kaupungin tilikauden 2025 tulos muodostui 6,8 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Taloutta rasittivat poikkeuksellisen raskaasti tytäryhtiö Linnoituksen Voima Oy:n (ent. Haminan Energia Oy) omistuksiin liittyvät alaskirjaukset sekä verotulojen merkittävä lasku. Haastavasta tilanteesta huolimatta kaupungin omien kulujen karsimisessa onnistuttiin, ja katse on nyt käännetty vahvasti elinvoiman kasvattamiseen ja talouden vakauttamiseen.

Koko Haminan kaupungin tilikauden 2025 tulos painui 6,8 miljoonaa euroa pakkaselle. Luku pitää sisällään Haminan Veden 0,4 miljoonan euron ylijäämän. Ilman merkittäviä kertaluonteisia alaskirjauksia kaupungin tulos olisi ollut noin 1,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Konsernitilinpäätöksen tulos muodostui vielä raskaammin alijäämäiseksi, 9,6 miljoonaan euroon, heikentyen edellisvuodesta peräti 23 miljoonalla eurolla. Konsernin taseen ylijäämää on jäljellä 38,2 miljoonaa euroa. Kaupungin taseen kertynyt ylijäämä on vuoden 2025 tilinpäätöksessä 8,3 miljoonaa euroa.

Toiminnallisesti näkee, että kaupungissa on tapahtunut paljon, mutta taloudellisesti tämä tilinpäätös ei ole kivaa luettavaa. Nykytilanne ei ole kestävällä pohjalla. Olen todella surullinen yhteisöveron laskusta, joka ei kieltämättä näytä hyvältä. Taloudellinen liikkumavaramme on nyt todella pieni. Joudumme miettimään tarkasti, mitä palveluita meillä maailmanluokan pikkukaupunkina on ylipäätään varaa tuottaa,

toteaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Titta Erkkilä.

Tytäryhtiön tilanne ja verotulojen lasku söivät talouden puskurit

Kaupungin tulosta ja kertyneitä ylijäämiä rasitti edelleen tytäryhtiö Linnoituksen Voima Oy:n heikko taloudellinen tilanne. Kaupunki joutui tekemään yhtiön omistuksiin liittyen 5,4 miljoonan euron alaskirjauksen. Aiempien vuosien epäonnistuneiden investointien seurauksena kaupungin taseen kertyneet ylijäämät on käytännössä menetetty.

Toinen merkittävä tulosta heikentävä tekijä oli verotulojen lasku:

  • Verotuloja kertyi yhteensä 2,6 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän (-5,1 %).
  • Pudotusta nähtiin jokaisessa verolajissa (kunnallisvero, yhteisövero ja kiinteistövero).
  • Valtionosuudet kasvoivat 2,5 miljoonaa euroa TE-uudistukseen kohdennetun rahoituksen ja joulukuussa myönnetyn harkinnanvaraisen korotuksen myötä. Tästä huolimatta valtionosuudet jäivät edelleen 0,7 miljoonaa euroa miinukselle raskaiden, noin 6 miljoonan euron negatiivisten sote-tasauserien vuoksi.

Omien kulujen karsimisessa onnistuttiin

Synkkien kokonaislukujen vastapainona kaupungin oma perustoiminta tehostui. Vuonna 2024 käytyjen muutosneuvotteluiden säästövaikutukset näkyivät selvästi.

  • Henkilöstömenot: Pienenivät 1,3 miljoonaa euroa (-3,5 %).
  • Toimintakate: Heikkeni 1,3 miljoonaa euroa (3,3 %), kun koko maassa toimintakate heikkeni keskimäärin 7,8 % menojen kasvu oli siten Haminassa koko maahan verrattuna maltillisempaa.
  • Sairauspoissaolot: Keskimäärin 15,9 päivää henkilöä kohden. Luku on edelleen yli kunta-alan valtakunnallisen keskiarvon, mutta selvästi laskussa edellisvuoden 18 päivästä.
  • Vuosikate: 495 euroa asukasta kohti.

Kaupunki siirtyi vuoden 2025 alussa uuteen organisaatiorakenteeseen, jossa on aiemman kymmenen sijaan 13 tulosaluetta. Esimerkiksi varhaiskasvatus on nyt eriytetty koulutus- ja nuorisopalveluista. Uudistuksella tuetaan talouden johtamista ja parannetaan kustannusten läpinäkyvyyttä.

Vaikka asukaslukumme on laskenut, on hienoa ja uskoa luovaa, että syntyneiden määrä on kasvanut. Väestörakenteen muutos näkyy kuitenkin esimerkiksi kasvatus- ja koulutuspalveluiden palveluntarpeessa. Perusopetuksen oppilasmäärän ennustetaan vähenevän kolmanneksella vuosiin 2031–2032 mennessä. Koska valtionosuudet kertyvät pitkälti 0–15-vuotiaista, tämä haastaa talouttamme entisestään,

summaa kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Ritva-Leena Pousi.

Investoinnit ja lainakanta

Kaupungin nettoinvestoinnit vuonna 2025 olivat 10,6 miljoonaa euroa. Suurimmat varsinaiset investointikohteet olivat aluepalveluiden investoinnit (3,6 M€) sekä vesihuollon saneeraus- ja uusinvestoinnit (yhteensä 2,6 M€). Suurin yksittäinen kohde oli Uuden-Summan moduulikoulun liikuntahallin rakentaminen (1,1 M€).

Kaupungin lainakanta kasvoi vuoden aikana 5,4 miljoonaa euroa. Tähän vaikutti merkittävästi Linnoituksen Voima Oy:n saneerausmenettelyn turvaamiseksi tehty 4,2 miljoonan euron lainanlyhennyksen palautus yhtiölle. Velkaa oli vuoden lopussa yhteensä 76,0 miljoonaa euroa eli 3 972 euroa asukasta kohden. Kun huomioidaan leasing-vuokramallilla toteutetut viimeisimmät kouluinvestoinnit, laina- ja vuokravastuut asukasta kohden ovat yhteensä 4 920 euroa.

Elinvoiman vahvistaminen on välttämätöntä talouden tasapainolle

Haminan kaupungin talouden sopeuttaminen vaatii jatkuvaa työtä tulevina vuosina. Negatiivinen muuttoliike ja ikärakenteen muutos uhkaavat pienentää kunnallisverokertymää, minkä lisäksi yhteisöverokertymän ennustetaan romahtavan vuonna 2026. Talouden tasapainon kannalta on elintärkeää, että verotulot saadaan kasvamaan toimintamenoja nopeammin panostamalla elinvoimaan ja uusien työpaikkojen syntymiseen. Toimintaa ja palveluverkkoa on kyettävä sopeuttamaan kriittisellä otteella.

Haminan Energiaan liittyvät epäonniset liiketoiminnat ovat nyt historiaa, ja pääsemme kääntämään sivua. Meidän on kuitenkin reagoitava oppilasmäärän vähenemiseen ja saatava rakenteiden sopeutus maaliin. Myös strateginen maankäyttö ja investoinnit on otettava haltuun, jotta voimme vastata tonttikysyntään ja luoda edellytyksiä uusille työpaikoille,

painottaa kaupunginjohtaja Ilari Soosalu.

Tulevaisuuden rakentaminen on jo käynnissä. Parhaillaan työstetään talouden sopeuttamisohjelmaa konsulttiapua hyödyntäen sekä palveluverkkoselvitystä omana työnä.

Työ paremman tulevaisuuden varmistamiseksi on käynnistetty. On selvää, että edessämme on vaikeita ja ikäviä, mutta täysin välttämättömiä päätöksiä,

muistuttaa kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Antti-Jussi Larvio.