Älykkäät kylät -hanketapaaminen kokosi hanketoimijoita Nuorisokeskus Ankkapurhaan

Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Etelä-Karjalan Älykkäät kylät -hankkeille ja sidosryhmille suunnattu hanketapaaminen järjestettiin keskiviikkona 23.9.2026 Nuorisokeskus Ankkapurhassa. Kaakkois-Suomen hanketapaaminen käynnistyi Elinvoimakeskuksen maaseutuviestinnän koordinaattori Tomi  Majurin, Päijänne-Leaderin hankekoordinaattori Janne Niemimäen ja Kymenlaakson kylien Älykylä Kymenlaakso -hankeen Anna Koiviston yhteisillä tervetulosanoilla ja jatkui Maa- ja metsätalousministeriön johtavan asiantuntijan Marianne Selkäinahon puheenvuorolla Älykkää kylät tulevaisuuden tekijöinä.

Puheenvuorossaan Selkäinaho korosti, että tulevaisuuden kyliin panostettaessa on keskeistä tukea digitalisaatiota edistäviä investointeja, saavutettavuutta ja osaamista. Hän painotti, että Älykkäät kylät -hankkeilla pystytään vastaamaan alueiden omiin haasteisiin ja tarpeisiin paikallisia vahvuuksia ja voimavaroja hyödyntäen. Samalla aloite kannustaa löytämään täysin uusia ja keskenään risteäviä polkuja maaseudun ja koko alueen kehittämiseen. Toiminta on laajaa paitsi koko EU:n alueella, myös Suomessa: maassamme on käynnissä jo 261 Älykäs kylä -yhteistyöhanketta, joista 185 on Leader-ryhmien ja 76 elinvoimakeskusten rahoittamia. Selkäinaho nosti esiin älykkäät kylät paitsi maaseudun kehityksen kärkenä, myös yhä tärkeämpinä turvallisuuden rakentajina. Esimerkiksi turvallisuuteen keskittyy parhaillaan 35 hanketta, joista yhtenä paikallisena nostona mainittiin Kymenlaakson Kylävara -hanke.

Alustusten jälkeen pääsivät hankkeet estradille. Jokaisesta hankkeesta tehtiin esittely, jossa tuotiin esiin hankkeen aikana löydetyt hyvät käytännöt, parhaat oivallukset ja upottavat sudenkuopat.

• Etelä-Kouvola matkailijoiden kartalle -hanke, jolla vahvistetaan Etelä-Kouvolan elinvoimaa, yhteisöllisyyttä ja matkailuvetovoimaa sekä alueen eri toimijoiden verkostoitumista kehittämällä uusia palveluja ja yhteistyömuotoja. 
• Kylätieto verkkoon -hanke, jonka kautta on luotu maakunnan laajuinen kylähakemisto, koulutettu ja tuettu kylätoimijoita omien kotisivujen rakentamisessa, päivityksessä, sisällöntuotannossa ja muiden hyödyllisten alustojen käytössä sekä toteutettu viestintäkampanjoita kylien näkyvyyden edistämiseksi.
• Lusin Kylätalo Oy, joka on kyläläisten, seudun vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden omistama yleishyödyllinen osakeyhtiö. Investointihankkeina heillä on menossa Kylätalon käynnistäminen, lukitusjärjestelmä ja kuntosali. Kaikkinensa toiminnan kehittämisen tavoitteena on löytää uusia yhteisöllisiä toimintamalleja, jotka perustuvat yhdessä tekemiseen ja ylisukupolviseen toimintaan.
• Parempi vara – varautumistaitoja rajamaaseudun asukkaille -hanke, jota Kaakkois-Suomen Martat ry ja Pohjois-Karjalan Martat ry vievät eteenpäin. Hankkeen tavoitteena on Suomen itärajan läheisten maaseutualueiden kyläyhteisöjen ja asuinalueiden resilienssin, elinvoiman ja yhteisöllisyyden lisääminen.
• Taide Etelä-Karjalan muutosvoimana -hanke, jonka tavoitteena on tuottaa osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja elinvoimaa taiteen ja kulttuurin keinoin.
• Taipalsaaren kylien asuttavuus -hanke, jonka tavoitteena on selvittää, ylläpitää ja kehittää kylien elinvoimaa, vetovoimaa sekä asukkaiden arjen sujuvuutta. Jokainen kylä tarvitsee oman tarinansa ja sen kehittäminen tulee rakentaa omien vahvuuksien varaan.
• Älykkäät toimijat – viisaat kylät -hanke, jonka kautta tehdään kokeiluja, joissa etsitään pysyviä ratkaisuja kylien arkeen. Hanke koostuu kolmesta osasta: digitaalisuus ja osaaminen, energiaratkaisut sekä palvelut ja älykkäät ratkaisut.
• Älykäs Kylä -arviointityökalu ja “laatumerkki” -hanke, jonka arviointityökalu on kehittämisen ja mittaamisen väline ja laatumerkki puolestaan on työn tuloksena saavutettava viestinnällinen ja imagollinen hyöty, joka vahvistaa kylän elinvoimaa.

maaseutuverkosto.fi löytyy hankerekisteri