Patsaat ja muistomerkit

Ahtaajapatsas

Ahtausliike Blomberg Oy:n lahjoitus Haminan kaupungille vuonna 1975 yrityksen 50-vuotispäivän muistoksi. Patsaan on suunnitellut Veikko Haukkavaara.

Eversti Armas Kempin muistomerkki

Pystyttäjä: Kymen Seudun Lottaperinneyhdistys
Paljastettu: 5.8.2007
Sijainti: Museotien levähdyspaikkaa vastapäätä n. 5 km Haminasta itään

Jääkärieversti Armas Kemppi (1893-1949) syntyi Vehkalahdella lähellä paikkaa, jossa hänen muistomerkkinsä sijaitsee. (lisää…)

Haminan Lottamuistomerkki

Sijainti: Haminan Kesäpuisto
Suunnittelija: Arkkitehti Teiju Autio
Paljastettu: 12.05.2017

Patsashankkeen toteuttaja: Kymenseudun Lottaperinneyhdistys ry

Suomessa on tällä hetkellä ( 2018 ) 28 Lottaperinneyhdistystä, joissa yhteensä noin 4400 jäsentä. Lottaperinneyhdistysten kattojärjestönä toimii Suomen Lottaperinneliitto ry. (lisää…)

Haminan rauhanteon muistokivi

Johanneksen kirkon vierustalla

Teksti: ”Tällä paikalla sijainneessa maaherran talossa ovat asuneet kuninkaat Kustaa III ja Kustaa IV Adolf”. – ”Samassa talossa luovuttivat Ruotsin valtuutetut, kenraalit Skjöldenbrand ja Stedingk, Suomen syyskuun 17 p:nä 1809 Venäjän valtuutetuille ulkoministeri Rumjantseffille ja Kreivi Alopaeukselle”. (lisää…)

Haminan Suojeluskunnan ja Lotta-Svärd – paikallisosaston muistolaatta

Kesäpuisto, Puistotalon ulkoseinä

Teksti: ”Tässä talossa toimivat Haminan Suojeluskunta ja Lotta – Svärd yhdistys 1920 -1944. Laatan kiinnittivät 31.7.1994 Haminan seudun maanpuolustusjärjestöt ja Hamina-seura”. (lisää…)

Johanneksen kirkon kirkkopuiston muistomerkit

Kirkkopuistossa ovat Haminan rauhan 1809 muistokivi, kansalaissodan 1918 muistomerkki, 1939–44 talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden ja Karjalaan jääneiden muistomerkit sekä sankarihauta-alue.

Kaatuneiden Upseerien patsas

Reserviupseerikoulun päärakennuksen edusta

Kuvanveistäjä Kalervo Kallio 1957

Tekstit patsaan jalustassa:
1939–1945. Kaatuneiden upseerien muistoksi  Suomen upseeristo. Till de stupade offeranras minne Finlands officerare.
“Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.” (Yrjö Jylhä) (lisää…)

Kempin linja

Armas Arthur Kemppi (1893–1949) oli Taipaleenjoen talvisodan maineikas komentaja, Tyrjän sankari, Jalkaväkirykmentti 7:n taisteluhengen luoja ja jääkärieversti. Muistomerkin läheisyydessä on Tyrjän veteraanien muistokivi ja veteraanien istuttama, Kempin suvun mailta Saksalasta, hankittu kuusi

Kolmen kannaksen koukkaajien muistomerkki

Vanhan kasarmialueen kentän laita
Kuvanveistäjä Sulo Mäkelä 1960

Jatkosodan 8.Divisioonaan kuuluneiden yksiköiden aseveljien pystyttämä.

”Kunnia Isänmaa. Kaatuneiden aseveljien muistolle 12.6.1960. Sodan 1941–44  JR 4   I/KTR 11  III/KTR 11 2.PionP 22”. (lisää…)

Miinakomppanian muistomerkki

Vanha kasarmialue, komppanian entisen kasarmin edusta.
Pystytetty miinamiesveteraanien toimesta vuonna 1972.

”Tällä alueella vuosina 1934–1941 sijainneessa Miinakomppaniassa koulutettiin pääosa Suomen Merivoimien sodissa 1939–1944 toimineista miinamiehistä”. (lisää…)

Mäntlahden renkaan KRH-muistomerkki

Pystyttäjä: Mäntlahden renkaan aseveljet
Paljastettu: 21.8.1990
Suunittelija: arkkitehti Anita Yrjölä

Palvelukseen kutsutut 1925 syntyneet nuorukaiset aloittivat sotataipaleensa peruskoulutuksen jälkeen Karjalan kannaksella. He saivat tulikasteensa Kaukjävellä, josta jatkoivat väliin taistellen Summan, Viipurin ja Juustilan kautta Vilaniemeen puolustamaan Viipurinlahden saaria.

(lisää…)

Myllynkivi

Eino Marttilan suunnitteleman kiven mallina on käytetty Hietakylästä löytyneitä vanhoja myllynkiviä.

Kivi pystytettiin vuonna 1974. Legenda kertoo Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n kosineen Venäjän keisarinna Katariina II:sta Haminan neuvottelujen aikana vuonna 1783. Katariina vastasi suostuvansa avioliittoon vasta, kun käsisuudelman sijaan myllynkiven läpi pystyi antamaan oikean suudelman.

Ortodoksinen kappeli

Nykyisellä RUK:n kentällä sijaitsi aiempi Pietari-Paavalin kirkko, joka purettiin vuonna 1830. Tämän kirkon muistoksi rakennettiin vuonna 1837 kappeli kenttää vastapäätä.

Pelle Miljoonan patsas

Pelle Miljoonan patsas julkistettiin 6.6.2014. Patsas sijaitsee Tervasaarella (Rampsinkari), patsaan toteutti Heimo Suntio

Pesäpalloilijapatsas

Onni ja Otso Paavolan lahjoitus Haminan kaupungille kiitokseksi pesäpallotoiminnan ja nuorisotyön tukemisesta 1968.

Rajasuon muistomerkki

Pystytetty: 31.7.1991
Pystyttäjä: Kymen Jääkäripataljoonan Kilta
Sijainti: Rajasuon eteläreunalla n. 5 km itään Haminasta. Opastus Vanhalta Vaalimaantieltä

Teksti laatassa:
Tämä muistomerkki on pystytetty kymenlaaksolaisille kotirintamalla menehtyneille, jotka saivat surmansa venäläisten desanttien luodeista sotiemme 1939 – 1944 aikana. Tällä paikalla sai surmansa 17-vuotias sotilaspoika Arvo Johannes Harjunen 31.7.1944 Virolahden läntisestä ilmavalvontaosastosta n:o 310

Rannikkojoukkojen kentälle jääneiden sankarivainajien muistomerkki

Saviniemen kaupunginosa, Salmenvirran rannalla kohoavan Kokkokallion laella

Oikeanpuoleisessa laatassa niiden 22 sankarivainajien nimet, jotka siunattiin kentälle jääneinä muistomerkin paljastustilaisuudessa 15.7.1945. (lisää…)

Rannikkotaisteluissa 1939–1944 kaatuneiden muistomerkki

Kaupungin kesäpuisto
Arkkitehti Veli Klami 1951

Muistomerkkiä suunniteltiin aluksi Kirkonmaan linnakkeelle ja sittemmin Kotkaan, mutta se pystytettiin Itä-Suomenlahden rannikkopuolustuksen johtopaikkakunnalle Haminaan. (lisää…)

Sotahevosten muistokivi

Sijainti: Hamina, Myllykylä Sahakosken puisto

Teksti laatassa: ”VEHKALAHDEN HEVOSIA otettiin puolustusvoimien käyttöön talvisotaan v. 1939 Sivatin TOK:n talolla ja Pampyölissä sekä jatkosotaan v. 1941 Reitkallin puutarhakoululla ja Myllykylän Multakankaalla. Sodan aikana tarvittiin täydennystä. Vehkalahtelaishevosia kirjattiin n. 400.” (lisää…)

Suomen Kadettikoulun muistolaatta

Reserviupseerikoulun päärakennuksen edusta.
Laatassa kohokuva ja teksti; ”Kadettikoulu toimi tällä paikalla 1819–1902”.

Suomen Kadettikoulu oli 7-luokkainen sisäoppilaitos. Alemmilla luokilla opiskeltiin yleissivistäviä aineita kolmen ylimmän luokan keskittyessä upseerin uralle valmistavaan tutkintoon. Kadettikouluun tultiin tavallisesti 12–13 vuotiaina. (lisää…)

Wiipurin Rykmentin muistolaatta (1973)

Vanha kasarmialue, rakennus 61 ulkoseinä.

Teksti laatassa; ”WR. Tälle ja Pampyölin kasarmialueelle oli sijoitettuna vv. 1920–1933 Wiipurin Rykmentti ja vv. 1933–1939 rykmentin II pataljoonan esikunta, 4. ja 5. komppania sekä soittokunta. Perinteiden vaalijat Karjalan Jääkäripataljoona  Wiipurin Rykmentin- JR 9/7.D:n- Karjalan Jääkäripataljoonan Kilta” (lisää…)

Varvaran patsas

Varvara Schantin (1870–1941) oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi tuotteita upseerioppilaille myös harjoitusmaastossa, josta kiitoksena upseerikurssit 1. – 43.  lahjoittivat Veikko Haukkavaaran suunnitteleman patsaan kaupungille 1972.

Veteraanikivi

Haminan linja-autoasema, entisen rautatieaseman ratapiha
Pystytetty 16.10.1997

Laatan teksti:
”KUULLOS PUHÄ VALA KALLIS SUOMENMAA,
SINUUN KOSKEA EI VÄKIVALTA SAA”
1939 – 1945 (lisää…)