Raatihuoneentori ympyräkatuineen

Hamina kaupungin synty

Raatihuoneen ympäristö ja Kauppiaantalomuseo

Haminan historialliseen keskustaan Raatihuoneen ympärillä kannattaa tutustua kävellen. Ympyräkatujen varsilta löytyy tunnelmallisia puutalokortteleita sekä eri tyylisuuntia edustavia kirkko- ja hallintorakennuksia.

Vanhoihin kauppiasperinteisiin voi tutustua Kasarminkadulla, joka oli vuosisadan vaihteessa merkittävä kauppakatu. Kasarminkadulla on kulttuurihistoriallisesti arvokas, vuonna 1841 valmistunut hirsirakennus, jossa toimii nykyisin Kauppiaantalomuseo. Museon näyttelyissä ja entisajan pihapiirissä voi tutustua kauppiaiden ja käsityöläisten elämään 1900-luvun alussa.

Ainutlatuiset kehäkadut: Isoympyräkatu ja Pikkuympyräkatu

Haminan kaupungin asemakaava noudattelee linnoituksen sanelemia muotoja. Asemakaava on niin sanottu radiaaliasemakaava, jossa kahdeksankulmaiselta keskustorilta eli Raatihuoneentorilta lähtee kahdeksan sädekatua. Sädekatuja yhdistää taitteinen kehäkatu, nykyinen Pikkuympyräkatu.

Nykyisen Isoympyräkadun kohdalta alkoi aiemmin linnoitusbulevardi, alue, joka kuului armeijan hallintaan. 1700-luvulla porvariasutus levittäytyi entisen linnoitusbulevardin alueelle ja syntyi nykyinen Isoympyräkatu.

Liikenne kaupunkiin ja kaupungista pois kulki aiemmin kolmen vallissa olevan portin ja vallihaudan ylittävän sillan kautta, joita kaikkia valvoi oma porttivartiostonsa. Vartiorakennukset ovat edelleen jäljellä, vaikka portit on purettu.

Keskipisteenä Raatihuone

Raatihuoneentorin keskellä, ympyräasemakaavan keskipisteessä, on vuonna 1798 Johan Brockmanin piirustusten mukaan rakennettu Raatihuone. Raatihuone on 1800-luvulla raivonneiden kolmen suurpalon myötä muuttanut muotoaan useasti. Sen tornissa ovat Johan Könni nuoremman 1840-luvulla asentamat neljä kelloa.

Raatihuoneella on sen historian aikana ollut mm. pankki, poliisiputkat, puoteja ja museo. Väliaikaisesti siellä on toiminut myös sekä ruotsalainen että ortodoksinen seurakunta. Raatihuonetta saneerattiin laajasti vuodesta 1987 eteenpäin, ja se avattiin jälleen kesällä 1996. Sen jälkeen rakennus on toiminut mm. kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen kokoontumistiloina.

Aladinin kaupunkipalatsi ja kolme kirkkoa

Raatihuoneentorin ympäristössä voi nähdä suuren osan Haminan menneisyydestä. Toria ympäröivät vanhat, säilyneet rakennukset, joista jokainen kertoo omaa tarinaansa.

Terrakotan värinen Pietari-Paavalin ortodoksinen kirkko 1800-luvun alkupuolelta. Bysanttilaistyylisen pyörötemppelin piirustukset on allekirjoittanut arkkitehti Louis Visconti.

Raatihuoneentorin toisella puolella on C. L. Engelin suunnittelema taivaansininen luterilainen kirkko vuodelta 1843. Se puolestaan noudattaa kreikkalaisen temppelin muotoa.

Raatihuoneentorin näkyy myös Vehkalahden keskiaikainen harmaakivikirkko, joka koki Engelin toimesta muodonmuutoksen uusklassiseksi 1820-luvulla.

Haminassa ovat vaikuttaneet useat merkittävät kauppiassuvut, joista monet olivat venäläistä alkuperää. Torin laidalla on ukkosensininen Aladinin suvun kaupunkipalatsi 1800-luvun loppupuolelta. Se edustaa uusrenessanssia ja niin sanottua nikkarityyliä. Rakennuksessa on nykyisin mm. kahvila ja juhlatiloja.

Haminan suurpalot 1821, 1840 ja 1887

Haminaa koettelivat 1800-luvulla useat suurpalot. Kauppaneuvos Christian Bruunin talossa Pikkuympyräkadun ja nykyisen Fredrikinkadun kulmauksessa syttyi tulipalo 18.8.1821. Syttymissyynä oli palvelustytön huolimattomuus. Tulipalo tuhosi noin 90 % keskikaupungin rakennuksista.

Jälleenrakennustyötä ei vielä ehditty suorittaa loppuun, kun 22.5.1840 syttyi uusi suurpalo – sekin huolimattomasta tulenkäsittelystä. Palovahingot arvioitiin vielä suuremmiksi kuin edellisessä palossa.

Myöhään illalla 24.9.1887 tuli pääsi irti Pikkuympyräkadun varrella sijainneen talon tallissa, jonka yläkerrassa oli heinävarasto. Tulipalossa tuhoutui 28 taloa. Tämä palo oli viimeinen Suomen kaupunkeja koetellut suurpalo.

Palojen jälkeen kaupungissa suunniteltiin erikoislaatuisen ympyräasemakaavan muuttamista. Vanha säteittäinen järjestelmä päätettiin kuitenkin säilyttää, mutta katuja levennettiin ja tontteja laajennettiin. Uuden asemakaavan laati Waldemar Aspelin ja se vahvistettiin vuonna 1888. Samana vuonna aloitti myös toimintansa Haminan vapaaehtoinen palokunta.