Portein vartioitu linnoitus

Nostosilloin ja portein vartioitu linnoitus 

Savonlinnan bastionin ja Haminan bastionin alue kuuluu Haminan varuskuntaan. Näiden bastionien välissä on Viipurin portti. Linnoituksen ollessa vielä toiminnassa kulku kaupunkiin tapahtui vartioitujen porttien kautta. Yhteensä portteja oli kolme, ja ne voitiin sulkea nostosilloin ja puomein.

Jokaisen portin luona oli vartiorakennus. Kaikki vartiorakennukset ovat säilyneet nykypäivään asti. Lappeenrannan portin vartiorakennus on Mannerheimintiellä ja Meriportin vartiorakennus Maariankadulla.

Ruotsalainen ja venäläinen rajakaupunki

Haminan varuskunta liittyy sekä Haminan historiaan että nykypäivään. Hamina peri Viipurin aseman 1700-luvun alussa, jolloin kaupungin linnoitustyöt alkoivat ruotsalaisten toimesta. Venäläiset jatkoivat kaupungin linnoittamista vuoden 1743 jälkeen, jolloin Haminasta oli tullut venäläinen rajakaupunki.

Kun Suomi liitettiin Venäjään 1809, menetti Hamina sotilaallisen merkityksensä rajakaupunkina. Kaupunki pidettiin taistelukuntoisena kuitenkin 1830-luvulle asti venäläisen jalkaväkivaruskunnan ja kenttätykistön voimin.

Kadettikoulusta Reserviupseerikouluksi

Haminassa on aina ollut sotilaita: ruotsalaisia, venäläisiä tai suomalaisia. Ehkä eniten haminalaisten elämään on vaikuttanut Suomen Kadettikoulu, joka toimi Haminassa ennen Reserviupseerikoulua. Kadettikoulu siirrettiin Savosta Haminaan vuonna 1821.

Kadettikoulun upseeristo ja opettajakunta osallistuivat kaupungin julkiseen elämään monilla aloilla. Monet sen oppilaista olivat myöhemmin vaikuttamassa valtakunnallisiin asioihin kulttuurin, politiikan ja talouselämän saroilla. Myös marsalkka C.G.E. Mannerheim kävi Kadettikoulua Haminassa ennen siirtymistään Pietariin upseerioppiin.

Kadettikoulu lakkautettiin venäläisen sortokauden aikana vuonna 1903. Kun Suomi itsenäistyi, oli Hamina entisenä kadettikoulupaikkakuntana luontevin paikka upseerikoulutukselle. Reserviupseerikoulu perustettiin Haminaan vuonna 1920, ja se on jatkanut tähän päivään asti varuskuntakaupungin perinteitä. Reserviupseerikoulun historiaa esittelee RUK-museo Kadettikoulunkadulla.

Varvara Schantin – upseerioppilaiden ”pullamummu”

Varvara Schantin (1870-1941) oli leipomotuotteiden katukauppias. Hän myi pullaa ja kahvia upseerioppilaille myös harjoitusmaastossa, josta kiitoksena upseerikurssit 1-43 lahjoittivat patsaan kaupungille. Patsaan on tehnyt Veikko Haukkavaara.