Isyysasiat, lapsen elatus ja huolto

Lastenvalvoja Tuula Pakkala HUOM. Paikalla 23.-25.4.2018 ja sitten 21.5.2018 alkaen
Reutsinkatu 5, 49400 Hamina
Puhelin: 040 199 1280
puhelinneuvonta ma, ke, to klo 9-10
- ellet tavoita puhelimitse, jätä soittopyyntö sosiaalityön neuvontaan p. 05 749 3031

Isyysasiat

Isyyden selvittäminen ja tunnustaminen lapsen syntymän jälkeen:
Avioliiton ulkopuolella, esimerkiksi avoliitossa, syntyneen lapsen isyys voidaan tunnustaa lastenvalvojan luona. Isyyden vahvistaminen tuottaa lapselle juridisen sukulaisuussuhteen isään sekä oikeuden elatukseen, perintöön ja perhe-eläkkeeseen.

Mikäli isyyttä ei ole tunnustettu raskausaikana neuvolassa tai tunnustaminen on peruutettu tai kiistetty, lastenvalvoja aloittaa isyyden selvittämisen saatuaan tiedon alle 18-vuotiaasta lapsesta. Lastenvalvoja ottaa yhteyttä äitiin saatuaan tiedon syntyneestä lapsesta. Mikäli äiti ja mies haluavat, että isyys tunnustetaan, on kummankin vanhemman käynti lastenvalvojan luona välttämätöntä. Mukaan käynnille tulee ottaa voimassa oleva henkilöllisyysasiakirja.

Jos vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, on äiti yksin lapsen huoltaja. Tällöin vanhemmat ratkaisevat, tuleeko lapsi molempien vanhempien yhteishuoltoon vai yksin toisen vanhemman huoltoon. Vanhemmat voivat tehdä yhteishuoltosopimuksen isyyden tunnustamisen yhteydessä neuvolassa tai lapsen syntymän jälkeen lastenvalvojan luona. Yhteishuoltajina vanhemmat päättävät yhdessä mm. lapsen hoidosta, sukunimestä, passista, asuinpaikasta, kansalaisuudesta ja terveydenhuollosta. Lapsen kanssa asuva vanhempi voi kuitenkin päättää lapsen arkisista asioista. Kumpikin huoltaja voi saada lasta koskevaa tietoa eri viranomaisilta.

Uuden isyyslain mukaan lastenvalvoja voi selvittää myös avioliiton aikana syntyneen lapsen isyyttä, mikäli aviopari pyytää isyyden selvittämistä ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut lapsen syntymästä. Aviolapsen isyyttä voidaan selvittää lastenvalvojan luona myöhemminkin, mikäli toinen mies on tunnustanut tai ilmoittanut aikovansa tunnustaa aviolapsen isyyden.

Elatusapu

Se lapsen vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapsesta elatusapua. Elatusapu vahvistetaan ensisijaisesti elatussopimuksella, joka laaditaan ja vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Elatusapu voidaan vahvistaa myös tuomioistuimessa.
Elatusapuja korotetaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vuosittain.
Täytä varallisuusselvitys valmiiksi ja tuo pyydettyine liitteineen mukanasi lastenvalvojan tapaamiseen.

Lapsen huolto ja tapaaminen

Lapsen huollolla tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta huolehtia lapsesta sekä päättää lapsen henkilöä koskevista asioista. Huolto ei edellytä sitä, että lapsi asuu huoltajan luona. Siten myös lapsesta erillään asuva vanhempi voi olla lapsensa huoltaja. Huoltajan tehtävän on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Huoltajalla on oikeus päättää lapsensa hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista.

Kun lapsi on kokonaan toisen vanhempansa huollossa ja huoltaja vastaa yksin huoltajan tehtävien toteuttamisesta kaikilla huollon osa-alueilla, puhutaan yksinhuoltajuudesta. Kun taas molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, puhutaan yhteishuoltajuudesta, jolloin huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Molemmilla huoltajilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta, ellei muuta ole säädetty.

Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeus on siis lapsen, ei tapaavan vanhemman oikeus. Sopimuksissa ja tuomioistuinten päätöksissä tapaamisoikeudella ymmärretään yleensä lapsen oloa tapaavan vanhemman luona. Tapaamisoikeuteen sisältyvät myös puhelinsoitot, kirjeenvaihto ja lyhyemmät tapaamiset kuin luonapidot. Vaikka näistä ei olisi mainintaa sopimuksessa tai tuomiossa, on lapsella ja tapaavalla vanhemmalla aina mahdollisuus pitää yhteyttä vaikkapa puhelimella.

Sosiaalitoimistossa tehdään sopimuksia lasten huollosta ja tapaamisista. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, huolto- ja tapaamissopimukset tulee viedä oikeuden päätettäväksi.

Vanhemmuussuunnitelma avuksi erotilanteessa

Vanhemmuussuunnitelma on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Se auttaa teitä vanhempia keskustelemaan lastenne arjen sujumisesta kahden kodin välillä.  Kysymykset ohjaavat käsittelemään lapsen asioita asiallisesti ja rauhassa. Suunnitelma pyrkii auttamaan teitä rakentamaan yhteistyövanhemmuutta eron toteutuessa.

Suunnitelman avulla voitte sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaostanne niin, että tiedätte kumpikin, mistä olette vastuussa ja mitä teiltä odotetaan. Tärkeintä on löytää ratkaisuja, jotka varmistavat, ettei lapsen yhteys kumpaakaan vanhempaan pääse katkeamaan.

Toisin kuin lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus tai tuomioistuimen päätös, vanhemmuussuunnitelma ei ole juridinen asiakirja, eikä se korvaa näitä asiakirjoja. Vanhemmuussuunnitelmaa voi käyttää keskustelun pohjana juridisten sopimusten laatimisen avuksi.

Tietoa vanhemmille:
– Miksi suunnitelma kannattaa tehdä
– Miten suunnitelma voi käyttää
– Lapset eivät lakkaa rakastamasta
– Päivitä vanhemmuutta
– Lapsen oikeudet erossa

Ohjeita suunnitelman tekoon

Vanhemmuussuunnitelma-lomake

Anna palautetta vanhemmuussuunnitelmasta

Hyödyllisiä linkkejä:

Haminan perheneuvola
Kymenlaakson ensi- ja turvakotiyhdistys ry
Perheasioiden neuvottelukeskus
Apuaeroon.fi
Erosta elossa – Miessakit ry
Haminan seurakunta
Vanhempainnetti – Mannerheimin lastensuojeluliitto
Kymenlaakson käräjäoikeus
www.oikeus.fi