Apua lähisuhde- ja perheväkivaltaan

JOS TARVITSET APUA JUURI NYT:
Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja kerro väkivallasta tai sen uhasta
• Hakeudu turvaan
• Ota puhelin mukaan
• Hakeudu paikkaan, jossa on muita ihmisiä läsnä
• Hakeudu lääkäriin vammojen todentamiseksi ja dokumentoimiseksi
• Pyydä turvaa ja kriisiapua itsellesi ja läheisellesi
• Tee rikosilmoitus, kun olet turvassa

Terveyskeskuksen ensiapupäivystys klo 08.00 - 22.00, p. 05 749 3217
Carean päivystys klo 22.00 - 08.00, p. 020 633 1000

Etelä-Kymenlaakson sosiaali- ja kriisipäivystys Villa Jensen
Pohjoispuistokatu 1, 48100 Kotka
p. 05 234 5800 tai 040 509 5111
Tukikeskukseen voi hakeutua omatoimisesti vuorokauden kaikkina aikoina. Se tarjoaa myös virka-ajan ulkopuolella kriisi-, päivystys- ja turvaan ottopalvelua. Jos siis olet äkillisen turvan tai muun avun tarpeessa, voit mennä tukikeskukseen, jossa voit tarvittaessa myös yöpyä. Tukikeskuksen henkilökunta auttaa sinua keskustelun, ohjauksen ja neuvonnan avulla.

Oletko sinä kokenut lähisuhteessasi väkivaltaa?
Oletko huolissasi läheisestäsi tai tuttavastasi?
Jokaisella on oikeus elää ilman väkivaltaa!
Väkivallan kierre voidaan katkaista!

Avun tarpeessa ovat väkivallan kohteeksi joutunut henkilö, väkivallan tekijä sekä lähipiirissään väkivallan silminnäkijäksi joutuneet.

Väkivaltatyön palvelukeskus PYSÄKKI  antaa apua perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhkaan tai väkivaltakierteen katkaisuun. Pysäkki tarjoaa apua naisille, miehille ja lapsille. Pysäkille voi tulla ilman lähetettä ja palvelu on asiakkaille maksutonta.

Yhteystiedot:
lapsityö:       044 344 0246
naistyö:        044 530 1550
miestyö:       040 554 2917
Eteläinen Karjalantie 5, 48600 Kotka
Salpausselänkatu 28 A 4, 45100 Kouvola
pysakki(a)kletu.fi

Kaakkois-Suomen poliisilaitos: www.poliisi.fi/kaakkois-suomi

Lastensuojeluilmoitus -lomakkeen voi täyttää ja tulostaa tai tallentaa.

NOLLALINJA lähisuhdeväkivallalle ja naisiin kohdistuvalle väkivallalle.
Soita maksutta, saat apua, p. 080 005 005. Vastaa ympäri vuorokauden.
www.nollalinja.fi

MARAK  Hamina on mukana MARAK-toiminnassa. MARAK on lähisuhdeväkivaltaan liittyvä moniammatillinen riskiarvioinnin menetelmä.

Miten pääsen alkuun? Toiminta käynnistyy vain sinun luvallasi. Kokemuksesi väkivallasta kartoitetaan luottamuksellisesti keskustelussa ammattilaisen kanssa, jolloin täytetään riskiarviointilomake.  Jos väkivallan uusiutumisen riski on korkea, järjestetään MARAK-kokous. Siihen osallistuvat sinun valitsemasi tahot. Kokouksessa tehdään turvasuunnitelma ja päätetään toimenpiteistä, jolla lisätään turvallisuuttasi. Sinun on myös mahdollista saada tukihenkilö, jonka tehtävä on auttaa ja tukea sinua MARAK-työskentelyn ajan. Lue lisää THL:n sivuilta. https://www.thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/tyon_tueksi/menetelmat/marak

Voit ottaa puheeksi lähisuhdeväkivallan missä tahansa sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelussa.

MITÄ LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA ON?

Lähisuhde- ja perheväkivallasta puhutaan, kun henkilö on väkivaltainen nykyistä tai entistä kumppaniaan, lastaan, lähisukulaistaan tai muuta läheistään kohtaan. Lähisuhde- ja perheväkivalta voi johtaa fyysisen tai psyykkisen vamman syntymiseen, kehityksen häiriintymiseen, perustarpeiden tyydyttämättä jäämiseen tai kuolemaan. Lähisuhde- ja perheväkivalta sisältää väkivallan tekojen lisäksi myös huolenpidon ja hoidon laiminlyönnin

Perheenjäsenten väliselle väkivallalle altistuminen on lapselle yhtä haavoittavaa kuin suoran väkivallan kohteena oleminen.

Lähisuhde- ja perheväkivaltaa voi esiintyä kaikissa yhteiskuntaluokissa, kulttuureissa ja ikäryhmissä. Väkivallan tekijä voi olla sekä mies että nainen. Väkivalta lähisuhteessa ei ole yksityisasia.

VÄKIVALLAN MUODOT

Fyysinen väkivalta: väkivallalla uhkaaminen, liikkumisen rajoittaminen, lyöminen, tukistaminen, läpsiminen, ravistelu, potkiminen, töniminen, kuristaminen, terä- tai ampuma-aseen käyttö. Fyysisen väkivallan seuraukset ovat aina myös henkisiä.

Henkinen väkivalta: pelottelu, vähättely, nöyryyttäminen, nimittely, mitätöinti, eristäminen, kontrollointi, sosiaalisten suhteiden rajoittaminen, fyysisellä väkivallalla uhkailu tai sen käyttäminen, julkinen nöyryyttäminen

Hengellinen väkivalta: henkinen väkivalta, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus

Seksuaalinen väkivalta: raiskaus, seksuaaliseen kanssakäymisen eri muotoihin pakottaminen, insesti, seksuaalinen halventaminen

Taloudellinen väkivalta: rahankäytön kontrollointi, kiristäminen, toisen rahojen ottaminen omaan käyttöön.

Hoidon, avun ja huolenpidon laiminlyönti: kovaotteiset hoitotoimet, fyysisten ja psyykkisten perustarpeiden laiminlyönti, lääkityksen manipulointi, välttämättömän avustamisen laiminlyönti, apuvälineiden vahingoittaminen tai pois ottaminen.

On tavallista, että väkivaltaa sisältävissä ihmissuhteissa on monia väkivallan muotoja samaan aikaan.

LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN TYYPILLISIMMÄT ILMENEMISMUODOT

Parisuhdeväkivalta on henkilön puolisoonsa tai entiseen puolisoonsa kohdistamaa väkivaltaa, joka voi olla muodoiltaan moninaista. Parisuhdeväkivalta on uhrille erityisen haavoittavaa, sillä se tapahtuu intiimissä ihmissuhteessa sellaisen henkilön tekemänä, jolta odotetaan rakkautta, huolenpitoa ja turvaa. Taloudelliset tekijät, tunne- ja vastuusidokset, häpeän ja syyllisyyden tunteet vaikeuttavat avun hakemista ja väkivaltaisesta suhteesta irrottautumista.

Seurusteluväkivalta on nuorten parisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Tälle on tyypillistä mustasukkaisuus ja nimittely ja se voi johtaa fyysiseen väkivaltaan. Painostaminen seksiin on yleistä nuorten seurustelusuhteissa. Kokemattomuus ja sosiaalinen paine voivat tehdä nuorelle vaikeaksi hakea apua ja irrottautua väkivaltaisesta seurustelusuhteesta.

Lapsen kaltoin kohtelu on vanhemman ja muiden aikuisten toimintaa, joka vahingoittaa lasta henkisesti tai fyysisesti. Myös kuritusväkivalta ja hoivan laiminlyönti on kaltoinkohtelua. Eläminen perheessä, jossa joku perheenjäsenistä käyttäytyy väkivaltaisesti, altistaa lapsen kaikille väkivallan haitallisille vaikutuksille.

Kunniaan liittyvää väkivaltaa voi esiintyä tilanteessa, jossa henkilöä epäillään yhteisöllisten siveysperiaatteiden loukkaamisesta. Kunniaan liittyvä väkivalta on tyypillisimmillään henkilön elinpiirin rajoittamista, eristämistä, uhkailua ja pakottamista. Vakavimmillaan tämä voi johtaa kuolemaan.

Ikääntyneisiin ja vammaisiin kohdistuva väkivalta. Tällä tarkoitetaan luottamuksellisessa ihmissuhteessa tapahtuvaa tekoa tai laiminlyöntiä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. Väkivallan tekijänä voivat olla perheenjäsenet tai muut tutut ihmiset kotona tai laitoksessa. Ikääntyneisiin voivat kohdistua kaikki väkivallan muodot. Ikääntynyt ihminen on usein riippuvainen väkivallan tekijästä, mikä vaikeuttaa avun hakemista.

Vammaiset henkilöt ovat erityisessä riskissä joutua lähisuhde- ja perheväkivallan uhriksi, sillä he ovat usein riippuvaisia toisen ihmisen avusta. Vammaiset voivat kohdata samanlaista väkivaltaa kuin kuka tahansa.

Vaino on toistuvaa, ei-toivottua, häiritsevää seuraamista tai yhteydenottoja, jotka voivat aiheuttaa pelkoa ja ahdistusta.  Vainoa on myös uhkailu ja perättömien tietojen levittäminen toisesta.

Hyödyllisiä linkkejä:

www.paihdelinkki.fi
www.miessakit.fi  Apua kaikille miehille kaikissa elämäntilanteissa, myös väkivaltaa käyttäneille miehille
www.riku.fi  Rikosuhripäivystys
www.alalyolasta.fi  Älä lyö lasta
www.maria-akatemia.fi  Ehkäisevä väkivaltatyö naisille
www.naistenlinja.fi/
www.nettitukinainen.fi  Raiskauskriisikeskus
www.monikanaiset.fi  Apua väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille
www.suvantory.fi  Apua kaltoin kohdelluille vanhuksille
www.nuortenlinkki.fi  Nuorten päihteidenkäyttö
www.omatrajani.fi/etusivu  Seurusteluväkivalta