Historiaa

Pietari Brahe perusti Weckelax Nystad -nimisen kaupungin vuonna 1653 entisen Vehkalahden paikalle. Tuolloin kaupungille myönnettiin oikeudet käydä ulkomaankauppaa. Kaupungin tuhouduttua Suuressa Pohjan sodassa, se rakennettiin 1720-luvulla uudelleen ympyräkaavaiseksi ja sai nimen Fredrikshamn Ruotsin kuninkaan Fredrik I:n mukaan. Suomeksi nimi kääntyi Haminaksi. Ruotsi alkoi linnoittaa itäistä rajaansa Venäjää vastaan, jolloin Haminasta tuli linnoituskaupunki.

Haminan linnoituksen toteutti ruotsalainen kenraali Axel von Löwen 1720-luvulla. Linnoituksen ja kaupungin esikuvana on italialainen, tähdenmuotoinen renessanssiajan linnoitus 1500-luvulta. Ruotsalaiset toteuttivat linnoittamisen vain hiekkavallituksina. Venäläiset jatkoivat linnoitustöitä 1740-luvulla, jolloin Haminassa alkoi venäläinen, ns. Vanhan Suomen aika.

Tähdenmuotoinen bastionilinnoitus sulkee sisäänsä vanhan ympyräkeskustan, jonka kahdeksan sädekatua alkavat Raatihuoneentorilta. Kaksi niiden poikkikatua, Isoympyräkatu ja Pikkuympyräkatu, kulkevat linnoituksen muotoa seuraten kehässä. Pikkuympyräkatu on noin 900 metrin mittainen täysi ympyrä.

Kansainvälisestikin harvinainen ympyräkaupunki valleineen ja asemakaavoineen on lukuisista 1800-luvun suurtulipaloista huolimatta säilynyt hyvin. Kaupungin sotilaallinen perinne on jatkunut ensin 1800-luvulla Keisarillisessa Suomen Kadettikoulussa ja 1900-luvulla Reserviupseerikoulussa.

Ennen Suomen itsenäisyyttä Haminaan ja linnoituksen vaiheisiin ovat vaikuttaneet Ruotsin ja Venäjän väliset sodat ja rauhat.

1700–21
Suuri Pohjan sota, Isoviha (miehitysaika 1713–21), Uudenkaupungin rauha 1721

1741–43
Hattujen sota, Pikkuviha, Turun rauha 1743

1808–09
Suomen sota, Haminan rauha 1809