Vaihe 1
Tavoitteet
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa selvitetään hulevesien muodostumista valituilla kohdealueilla. Työn aikana tehdään virtaamamittauksia ja analysoidaan hulevesien laatua yhteistyössä ympäristölaboratorion kanssa. Kohteiden valinnassa huomioidaan mittauspisteen soveltuvuus käytännön mittausjärjestelyihin. Lisäksi tehdään riskinarviointi, jossa arvioidaan mahdollisia päästölähteitä ja niiden vaikutusta muodostumisalueen hulevesiin. Näytteenotto- ja mittaussuunnitelmaa päivitetään, kun saadaan ensimmäisiä laboratorioanalyysien tuloksia.
Tutkimuskohteet
Kevään tutkimuskohteena olivat kaksi erilaista hulevesien muodostumisaluetta ja purkupaikkaa (vesistöä, joihin hulevedet päätyvät). Muodostumisalue 1 on laajuudeltaan noin 24 hehtaaria. Muodostumisalueen hulevesiä johdetaan hulevesiviemärin kautta avo-ojaan, josta vedet edelleen ohjautuvat Kirkkojärveen.
Muodostumisalueen hulevesiviemäröinti kattaa Hevoshaan pienteollisuusalueen ja osan keskusta-aluetta. Pienteollisuusalueella on mm. autopesula, rengasliike, vapaa-palokunnan asema, kauppaliikkeitä ja erilaisia varastoja. Toiminnasta riippuen hulevesien mukana voi huuhtoutua haitta-aineita mm. tavaran ja kaluston lastaus ja käsittelypaikoilta. Keskusta-alueella tyypillisiä päästölähteitä ovat katujen pinnoilta irtoavat haitta-aineet, polttoaineiden päästöt (osittain ilmasta laskeumana), renkaista irtoava mikromuovi, öljymäiset jakeet, erilaisista materiaaleista irtoavat metallit, eroosiosta aiheutuva maa-aineksen huuhtoutuminen (kiintoaine) ja siihen sitoutuneet haitta-aineet. Lisäksi runsaiden valuntojen seurauksena aiheutuu typpi- ja fosforikuormitusta ja vesiin huuhtoutuu enemmän eläinten ulosteperäisiä bakteereja.
Muodostumisalueen 2 laajuus on noin 420 hehtaaria ja se ulottuu moottoritien pohjoispuoleiselta metsä- ja peltoalueelta aina Savilahdelle saakka. Hulevedet kulkeutuvat avo-ojia pitkin, moottoritien alittavien rumpujen kautta Ruissalon ja Salmenkylän asuinalueille ja purkautuvat ison avouoman kautta Salmenvirran uimarannan läheisyyteen.
Avo-uomissa kulkevien vesien laatuun vaikuttavat valuma-alueen luontaiset ympäristöolosuhteet kuten suoalueet ja maaperä. Ihmistoiminnan vaikutukset ovat peräisin liikenteestä, tiestön hoidosta (mm. liukkauden torjunta), peltojen ja metsien käytöstä sekä rakennetun ympäristön materiaaleista. Runsaiden sulamisvesien ja sateiden seurauksena myös irtoava maa-aines ja siihen sitoutuneet haitta-aineet heikentävät vesien laatua. Laajan valuma-alueen typpi- ja fosforikuormitus voi lisätä purkuvesistön rehevöitymistä.
Tutkimuskohteena olevien alueiden lisäksi laatumittauksia tehtiin käsimittarilla Ruissalosta etelään aina Hillonlahteen purkavaan avo-uomaan asti. Lisämittauspisteitä oli yhteensä 10. Lisämittausten tarkoituksena oli kerätä vertailutietoa ja tutkia eri virtaussuuntien mahdollista vaikutusta havaittuun laatupoikkeamaan.
Kenttämittaukset ja näytteenotto
Viikolla 15 tehtiin ensimmäiset koemittaukset mittalaitteella, jolla saadaan arvoja veden yleisistä laatuparametereista: lämpötila, pH, kiintoaine, sähkönjohtavuus, pelkistymispotentiaali (ORP) ja suolapitoisuus. Laatuparametrien mittauksia jatkettiin viikoittain heinäkuun alkuun saakka. Samalla mitattiin virtaamaa kelluvan kappaleen avulla. Lumien sulamisvesistä otettiin hulevesinäytteet laboratorioanalyyseejä varten viikolla 16. Toinen näytteenottokierros tehtiin viikolla 18, kun vihdoin tuli kevään ensimmäiset vesisateet. Ennen juhannusta, viikolla 25, otettiin vielä näytteet hulevesien purkuvesistöistä Salmenvirralta ja Kirkkojärven kosteikosta.
Drone-kuvaukset
Hankkeessa on tarkoitus kerätä ja hyödyntää dataa monin eri tavoin. Viikolla 18 testasimme maankäyttöyksikölle hankittua dronea. Kuvasimme manuaaliohjauksella myös videon, jossa drone seuraa huleveden virtausta avouomasta kohti Kirkkojärveä.