Kirjailija ja toimittaja Roope Lipasti vieraili Haminassa 13.-14.10.2020. Roope on kirjoittanut yhteensä kolmisenkymmentä kirjaa, osan lapsille ja osan aikuisille. Kirjojen lisäksi Roope tekee toimittajan töitä, kirjoittaa näytelmiä, kuunnelmia, sarjakuvia ja käsikirjoituksia. Hän näkee itsensä käsityöläisenä, jolta voi tilata romaanin, lasten kirjan tai vaikka telkkarisketsin.
Martti Linna haastattelemassa Roope Lipastia Kaspersalissa.

– Kaikkea kirjoittamista yhdistää se, että kirjoittaessa kerrotaan jokin tarina. Se kerrotaan vaan eri tavalla kohderyhmästä tai esittämistavasta riippuen. Tämä suhtautumistapa mahdollistaa kirjoittamisen mihin tarkoitukseen tahansa, Roope kertoo.

Tiistaina Roope oli Martti Linnan haastateltavana Kirjailijakahvilassa Haminan pääkirjastolla. Roope kertoi haastattelussa omasta taustastaan ja työstään kirjailijana. Kirjailijakahvila keräsi hyvin kuulijoita ja yleisöä kiinnosti erityisesti kirjoittaminen prosessina sekä kirjojen hahmot.

– Ihmiset ovat hyvin samanlaisia. Ei oikeasti ole suurta eroa, kirjoittaako pienen tytön vai pienen pojan näkökulmasta. Stereotypioiden kanssa pitää olla tarkkana mutta muuten hahmojen luominen on vapaata. Tunnen tosi paljon naisia eikä ne ole sen kummemmin erilaisia kuin miehetkään. Toki on turvallisempaa kuvata naiset miehiä fiksumpina, Roope hymyilee.

Roope Lipasti kirjastoautolla laittamassa nimmaria kirjaansa.
Roope ehti Vehkalahden koululla vieraillessaan käydä kirjastoautolla laittamassa nimmareita kirjoihinsa.

Keskiviikkona Roope kiersi Vehkalahden koululla kertomassa ysiluokkalaisille kirjailijan työstään. Kouluvierailuja Roope on tehnyt jo kymmenen vuotta.

– Tarkoituksena on, että lapset oppivat lukemisen ja kirjoittamisen olevan kivaa. Samalla näiden kohtaamisten myötä säilyy käsitys siitä, mitä esimerkiksi alakouluikäset ajattelevat ja, miten he puhuvat, Roope kertoo vierailuista.

Roopen kirjat saavat alkunsa usein omasta elämästä. Yksi yhteen ne eivät koskaan ole, vaan ideat kehittyvät omista kokemuksista, naapurin sattumuksista sekä lapsuuden haaveista. Esimerkiksi Terveisin Robinson Saarinen juontuu ekaluokkalaisen Roopen haaveesta päästä keskustaan ja ottaa kaupoista mitä tahansa. Silloin hän ajatteli, että se onnistuisi, jos kaikki muut ihmiset maailmasta katoaisivat. 35 vuotta myöhemmin ajatus rakentui kirjaksi.

– Olen tehnyt myös kirjoja suoraan tilauksesta. Esimerkiksi Lätkä-Lauri syntyi WSOY:n tilauksesta. Sieltä soitettiin, että voisitko kirjoittaa kirjan alakoululaisille, joka koskee jääkiekkoa. Rajoina oli 24 sivua ja, joka sivulla 4 lausetta.

Roopella kirjan kirjoittamiseen kokonaisuudessaan menee noin vuosi. Ensimmäisen version kirjoittaminen vie yhdestä kahteen kuukautta. Sen jälkeen kirja menee kustannustoimittajan punakynän alle ja palautuu sen jälkeen takaisin kirjailijalle. Korjaus- ja muutosprosessia tehdään kahdesta kolmeen kertaan.

– Koskaan ei voi tietää, mistä tulee suosittu ja mistä ei. Sydänverellä kirjoitettua kirjaa ei välttämättä huomaa kukaan ja jostain parin tunnin jutuista voi tulla suuri menestys.

Roope luki ysiluokkalaisille katkelman Jälkikasvukausi-kirjastaan.

Vapaus tehdä työtä omaan tahtiin on syy siihen, miksi Roope pitää kirjailijan työstä.

– Jos haluan nukkua puoleenpäivään, niin nukun. Toki kuolen nälkään, kun kukaan ei siitä maksa. Onneksi olen aamuvirkku, nousen kuudelta ja keitän kahvit. Kirjoitan kolme tuntia, käyn liikkumassa ja syömässä, jatkan sitten loppupäivän. En pidä kauheasti viikonloppuja ja lomia. Kun kukaan ei ole hengittämässä niskaan, vaatii työ itseltä kurinalaisuutta, Roope kertoi yhdeksäsluokkalaisille.

– Kirjailijaksi tulemiseen ei ole varsinaista koulua. Se vaatii kahta asiaa: pitää kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa sekä lukea, lukea ja lukea. Kirjallisuus on tärkeää siksi, että se auttaa teitä myöhemmin elämässä. Jos osaat lukea ja ajatella, voit tehdä mitä tahansa.

Pin It on Pinterest

Share This