1.5.2021 tulee kuluneeksi 10 vuotta Haminan ja Kotkan satamien yhdistymisestä. HaminaKotkaSatama haluaa juhlistaa vuosipäivää eri tavoin koronarajoitukset huomioiden, joten Suomen korkeimpaan lippusalkoon Haminaan nostetaan 1.5.2021 HaminaKotka Sataman suurlippu ja Kotkassa sataman lippu nostetaan kaupungintalon sekä Kantasataman salkoon yhdessä Suomen lipun kanssa.

Lisäksi Mussalossa sijaitsevan Merituuli-toimistorakennuksen päätyyn sekä Haminassa sijaitsevan Kuorsalo-toimistorakennuksen seinään on valmistunut kuvataiteilija Timo Tyynismaan satamaaiheiset muraaliteokset.

Vapunpäivänä voivat kiinnostuneet kiertää ajellen läpi liputuspaikat sekä muraalit reitillä Kotkan kaupungintalo – Kotkan Kantasatama – Mussalon Merituuli-rakennus – Haminan Kuorsalo-rakennus – Haminan Suomen lipun aukio.

Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Kimmo Naski, HaminaKotka Satama Oy

 

Satama ja merenkulku ovat aina olleet tärkeä osa haminalaisten elämää.

Satama ja siihen liittyvä sahatoiminta on ollut kaupungin iso työllistäjä jo vuosisatojen ajan. Kun syväsatama päätettiin rakentaa 1930-luvun puolivälissä, sataman rooli kaupungin kehittämisessä lisääntyi entisestään. Yhteistyö Kotkan sataman kanssa ja päätyminen yhteiseen satamayhtiöön 10 vuotta sitten on ollut loistava ratkaisu ja satamayhtiön perustaminen oli yksi alueen elinkeinoelämän kehittämisen elinehto.

Onnea 10-vuotias HaminaKotka Satama Oy, liehukoon lippunne 1.5.2021 Suomen lipun aukiolla satametrisessä  lippusalossa myös Suomen ja suomalaisen työn kunniaksi!

Hannu Muhonen
Haminan kaupunginjohtaja

 

HAMINAN SATAMAN HISTORIAA

HaminaKotka Sataman juuret ulottuvat Haminassa pitkälle vuosisatojen taakse

Jo 1880-luvulta lähtien Tervasaari oli Haminan meriliikenteen keskus, nimenomaan höyrylaivojen satama. Tervasaaren sahalla oli v. 1900 työväkeä 50 miestä ja 5 naista. Tervasaaressa  vuonna 1927 Ristiniemi Oy:n sahoissa oli työväkeä noin 200 henkeä ja lisäksi oli metsätyöväkeä tarpeen mukaan.

Laivojen koon suuretessa tarvittiin Haminaan syväsatamaa.

1800-luvun lopussa Hamina oli herännyt ja ryhtynyt alustaviin toimenpiteisiin kaupungille satamaolojen kehittämiseksi. Uuden sataman perustaminen katsottiin välttämättömäksi toimenpiteeksi.

Kuitenkin vasta Kotkan rautatien valmistuminen 1890 lopullisesti ravisti hereille idyllisen Haminan johtomiehet. Tervasaaren vähäistä laituria parannettiin, väylää syvennettiin suurin kustannuksin samalla kun myös idänpuoleisia vesialueita lunastettiin 1900 kaupungille. Haminan oma rautatie oli valmistunut 1899, joka puolestaan vahvisti haminalaisten valoisia toiveita merenkulun elpymisestä.

Tervasaari oli nyt Haminan tärkein satama-alue. Ulkomaan liikenteen ohella Tervasaaresta oli matkustajalaivaliikenne Kotkaan ja Virolahdelle.

Syväsataman rakentaminen alkoi 1930-luvun loppupuolella. Ennen syväsataman valmistumista laivat lastasivat pyöreää puutavaraa ja sahatavaraa redillä Haminanlahdella. Puutavara kuljetettiin laivoihin hinaajien vetämissä proomuissa tai hinaamalla lauttoina laivojen viereen, josta puunrungot nostettiin ruumaan laivojen omilla vinsseillä. Kuljetus oli hankalaa kapean väylän ja usein kovan merenkäynnin takia.

Haminan kaupungin 1935 aloittanut satamalautakunta kiteytti syväsataman rakennusajatuksen eheäksi suunnitelmaksi.

Vuonna 1936 alussa päätettiin aloittaa satamaan johtavan maantien rakennustyöt. Tien rakentaminen aloitettiin Savilahden länsipuolelta Viipurin valtatien (nyk. Vanha Viipurintie) suunnasta, likipitäen Ruissaloon menevän tienhaaran kohdalla.

Ensimmäinen juna puuskutti uuteen Syväsatamaan 11.9.1937.

Ensimmäinen alus saapui hiililaituriin 10.12.1937.

 

 

Pin It on Pinterest

Share This