Saamen lippu liehumaan Haminan Lippupuistossa

Saamelaisuus näkyy Suomen lippu 100 vuotta - valtakunnallisen juhlan eri osissa. Suositus on, että 28.5.2018 olisi yleinen liputuspäivä koko maassa. Juhlajulkaisuna on ilmestynyt myös Leijonasta siniristiin - Suomen liput ja historia teos.

Suomen lippu 100 vuotta -valtakunnallinen juhla järjestetään Haminassa 28.5.2018. Haminan kaupunki haluaa tuoda myönteisesti esille saamelaiset osana Suomen historiaa sekä synnyttää keskustelua saamelaisten suhteesta Suomen lippuun, Maamme-lauluun ja samalla valtaväestön suhteesta saamelaiseen kulttuuriin. Saamelaisuus näkyy Suomen lippu 100 vuotta – valtakunnallisen juhlan eri osissa. Kello 12 nostetaan Saamen lippu salkoon osana Haminan Lippupuistoa. Kello 14 Suomen lippu 100 vuotta -pääjuhlassa Utsjoen saamenkielinen lapsikuoro Modji kantaesittää saamenkielisen tekstin Maamme-lauluun. Runon on kirjoittanut nuorgamilainen runoilija Inger-Mari Aikio. Teksti on pohjoissaamea.

 

Yleinen liputuspäivä toiveena 28.5.

 

Sisäministeriö suosittelee, että 28.5.2018 olisi yleinen liputuspäivä koko maassa Suomen lipun 100-vuotisuuden kunniaksi. Haminan kaupungin johto toivoo, että myös kaikki Haminan kiinteistöt liputtaisivat tuolloin. Haminan kaupunki järjestää juhlan yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja sisäministeriön kanssa. Kaikille avoin juhlapäivä jakautuu kolmeen osaan. Juhlapäivän aikana avataan Haminan Lippupuiston ensimmäiset osat eli Suomen lipun tie -lipputeos Reserviupseerikoulun puistossa ja Pohjoismaiden ja Baltian lipuista koostuva osa Lipputornin puistossa. Pääjuhlaa Hamina Bastionissa värittävät tähtiesiintyjät, sotilassoittokunnat, tanssijat ja lapsikuoro. Lippumaailman kunniaksi myös Linnoitusravintola Kamussa on avattu pienimuotoinen valokuva- ja lippuaineistoin väritetty näyttely ja teemat näkyvät menussa kesällä 2018. Haminan kaupunginmuseossa on myös avattu Tattoo-maiden liput -näyttely.

 

Juhlajulkaisu satavuotiaalle Suomen lipulle

 

Juhlajulkaisuna on ilmestynyt myös Leijonasta siniristiin – Suomen liput ja historia teos, jonka on kirjoittanut Kimmo Kiljunen, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja. Upeasti kuvitettu teos kertoo Suomen historian yllättävästä näkökulmasta: lippujen ja heraldiikan kautta. Ensimmäinen lippumme oli leijonalippu, leijona punaisella taustalla. Miksi siis alettiin käyttää siniristiä? Leijonasta siniristiin -kirja käy läpi Suomen kansallisten tunnusten vaiheet 1000-luvun alkupuolen Ruotsin kuninkaiden vaakunoista aina tämän päivän moderneihin
symboleihin.

 

Lisätietoa juhlasta:

Kimmo Kiljunen, Haminan Lippumaailman toiminnanjohtaja, kimmo.kiljunen@hotmail.com, p. 050 511 30 88
Lassi Ikäheimo, taiteellinen johtaja, lassi.ikaheimo@hamina.fi, p. 040 588 47 03
Hannu Muhonen, kaupunginjohtaja, hannu.muhonen@hamina.fi, p. 040 828 1283

 

Saamen lippu ja kielet

Saamen lippu virallistettiin vuonna 1986. Lipussa on kaksivärinen ympyrä, jonka sininen osa kuvaa kuuta ja
punainen osa aurinkoa. Lipun värit tulevat saamelaisten kansan- ja kansallispuvussa gaktissa käyttämistä väreistä.
Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä ja itämerensuomalaisten kielten lähimpiä sukulaisia. Vuodesta
1992 asti saamen kielillä on ollut Suomessa virallinen asema saamelaisten kotiseutualueella. Lähde: Kotimaisten
kielten keskus

 

Haminan Lippumaailma – uusin vetonaula

Haminan Lippumaailman Lippupuiston ensimmäiset osat avautuvat 28.5.2018. Tulevina vuosina YK:n
jäsenvaltioiden 193 jäsenlippua hulmuavat ympäri kaupunkia ja maailman suurin Suomen lippu liehuu
arvoisessaan salossa! Lisätietoja: haminanlippumaailma.fi