Maakunta- ja sote-uudistuksen uutiskirje 1/2019

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus, Kymenlaakson skenaariot 2040
Kymenlaakson maakunnan koetalousarvio, Alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa valmistelevat työpajat
Maakunnan osallisuustyöryhmä , Maakuntien tiedonohjauksen kehittämisprojektin tilannekatsaus
Sote-kiihdyttämö ja palveluntuottajien hissipuheet

Maakunta- ja sote-uudistuksen tilannekatsaus

Odotamme tällä hetkellä jännityksellä perustuslakivaliokunnan lausuntoa maakunta- ja sote-uudistuksesta. Käyköön uudistuksessa miten tahansa, voidaan Kymenlaaksossa olla tyytyväisiä valmisteluun ja valmistelijoihin. Paljon on saatu aikaiseksi ja tehty yhteistyötä, joka palvelee maakuntaa. Sote-valmistelu on loikannut eteenpäin, kun Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Kymsote aloitti toimintansa 1.1.2019. Maakuntien näkökulmasta on valtioneuvoston ja maakuntien välillä syntynyt yhteisiä tavoitteita, kärkihankkeita ja ohjelmia. Tässä uutiskirjeessä kerrotaan Kymenlaakson skenaarioista; koetalousarviosta; hyvinvoinnin, osallisuuden ja tiedonohjauksen kehittämisestä sekä sote-kiihdyttämöstä.

Esivalmisteluvaiheen raportit

Kymenlaakson skenaariot 2040

Kymenlaakson toimintaympäristön skenaariot ovat vaihtoehtoisia kuvauksia alueen ulkopuolisen toimintaympäristön tulevaisuudesta vuoteen 2040. Ne on tarkoitettu kaikille Kymenlaakson toimijoille hyödynnettäviksi. Kymenlaakson kolme skenaariota ovat Ihminen (Yhteisöllisyyden vastuulla), Talous (Tehokkuuden armoilla) ja Yhteiskunta (Yhteisymmärryksen ehdoilla).

Jokaisessa kolmessa skenaariossa on otettu huomioon läpileikkaavina trendeinä elinkeinot ja työ, hyvinvointi ja väestö sekä ympäristö ja saavutettavuus. Skenaariotyössä on tuotu esille useita epävarmuustekijöitä, joita on hahmoteltu ja yhdistelty. Näitä tunnistettuja epävarmuustekijöitä ovat olleet esimerkiksi: väestön ikääntyminen, kaupungistuminen, globalisaatio ja verkostotalous, palvelullistuminen ja alustatalous, työvoiman liikkuminen ja monikulttuurisuus, eriarvoistuminen ja syrjäytyminen, arvojen ja elämäntapojen muutokset, uudet demokratian ja päätöksenteon muodot.

Skenaariotyön avulla ei ole pyritty yhden todennäköisimmän tulevaisuuden ennustamiseen, vaan Kymenlaakson toimijoiden strategisen ajattelun, tulevaisuuteen liittyvän näkemyksen ja vuorovaikutuksen kehittämiseen. Skenaariot eivät kerro varmasti sitä, mitä toimintaympäristössä tapahtuu. Niiden tarkoituksena on vahvistaa ymmärrystä ajankohtaisia ilmiöistä ja niiden kehityksestä sekä parantaa Kymenlaakson toimijoiden reagointikykyä ja muutosvalmiutta.

Kuvatut skenaariot voivat tuntua eri henkilöiden mielestä enemmän tai vähemmän todennäköisiltä. Tarkoitus on, että skenaarioita tarkastellaan kokonaisuutena, eikä valita yhtä skenaariota muiden joukosta. Tulevaisuuden tapahtumat ja kehitykset ovat usein yhdistelmiä eri skenaarioista.

Tulevaisuuskuvien pohjalta on pyritty löytämään välttämättömiä toimenpiteitä, jotka Kymenlaaksossa tulee tehdä riippumatta siitä, mikä skenaario tai skenaarioiden yhdistelmä tulevaisuudessa toteutuu. Skenaarioista riippumattomien välttämättömien toimenpiteiden lisäksi jokaisen skenaarion toteutumisen varalle on luotu varautumissuunnitelma.

Varautumissuunnitelmat antavat suuntaa sille, mitä Kymenlaaksossa tulee tehdä tai painottaa, jos maailma muuttuu tietyn skenaarion kaltaiseksi. Toimintaympäristön skenaarioiden ja niiden vaikutusten analysoinnin jälkeen projektissa muodostetaan Kymenlaakson yhteinen tulevaisuuskuva. Tulevaisuuskuva osoittaa minkälainen Kymenlaakson tulisi olla vuonna 2040, jotta se menestyisi muuttuvassa toimintaympäristössä. Skenaariot on rakennettu yhteistyössä Kymenlaakson Liiton, Capful Oy:n ja alueen asiantuntijoiden kanssa.

Lisätietoja: Muutosjohtaja Jussi Lehtinen, jussi.lehtinen(a)kymenlaakso.fi

Kymenlaakson skenaariot

Kymenlaakson maakunnan tulevaa taloutta ja toimintaa suunnitellaan koetalousarvion avulla

Kymenlaakson maakunnassa valmistaudutaan 4.4.2019 valtiovarainministeriön kanssa käytäviin toiminnan ja talouden neuvotteluihin.

Koetalousarvio pohjautuu Kymenlaakson sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Kymsoten), Kymenlaakson pelastuslaitoksen, Kymenlaakson Liiton ja kuntien maaseutupalvelujen talousarvion 2019 tietoihin sekä valtion vuoden 2017 tilinpäätöstietoihin. Tiedot ryhmitellään valtiovarainministeriön edellyttämiin 22 tehtäväluokkaan. Järjestäjätoimintojen ja liikelaitosten toimintatuotot ja -kulut arvioidaan erikseen.

Koetalousarviossa muutetaan vastuuvalmistelijoiden suunnittelema maakunnan toiminta euroiksi ja arvioidaan tarvittavia resursseja. Nyt harjoitellaan talousarvion tekemistä aivan, kuten maakuntalait olisivat voimassa, jotta vuoden 2021 talouden arviointi voidaan aidosti käynnistää uudistuksen edessä.

Lisätietoja: Projektipäällikkö (talous) Tarja Hanninen, tarja.hanninen(a)kymenlaakso.fi

Alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa valmistelevat työpajat

Asiantuntijat kokoontuivat ensimmäiseen Kymenlaakson alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa valmistelevaan työpajaan 12.2.2019. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma on tulevien maakuntien lakisääteinen velvoite sekä strategisen johtamisen väline. 

Alueellista hyvinvointikertomusta ja -suunnitelmaa valmistelevat työpajat ovat jatkoa ”Hyvinvoiva Kymenlaakso” -raportissa esitetyille toimenpiteille hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi Kymenlaaksossa (https://www.uusikymenlaakso.fi/uutiset-cat/285-hyvinvoiva-kymenlaakso-raportti ).Työpajoja järjestetään kevään aikana neljä ja niihin on kutsuttu aiheen mukaisia asiantuntijoita:

Työpaja I  12.2.2019 ”Kymenlaaksolaisilla on mahdollisuus elää päihteetöntä elämää ja saada tukea siihen sekä mahdollisuus hyvään mielenterveyteen.”
Työpaja II 12.3.2019  ”Kymenlaaksolaisilla on mahdollisuus terveellisiin elintapoihin.”
Työpaja III 2.4.2019 ”Kymenlaaksolaisilla on mahdollisuus elää turvallista arkea terveellisessä ympäristössä.”
Työpaja IV 25.4.2019 ”Kymenlaaksolaisilla on mahdollisuus mielekkääseen elämään.”

Työpajoissa asetetaan kunkin teeman mukaiset tavoitteet, keskeiset kehittämisen kohteet sekä seurantamittarit kymenlaaksolaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. Hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tehdään sähköiselle alustalle (www.hyvinvointikertomus.fi), missä se myös julkaistaan hyväksymisen jälkeen.

Työpajojen jälkeen maakunnan ja kuntien yhteistyöryhmä kokoaa työpajojen tuotoksista luonnoksen ensimmäiseksi Kymenlaakson hyvinvointikertomukseksi ja -suunnitelmaksi vuosille 2019-2022. Luonnos tulee laajasti kommentoitavaksi loppukeväästä 2019. Väliaikainen valmistelutoimielin ”Vate” toimii hyvinvointikertomuksen valmistelun ohjausryhmänä, ja tavoitteena on, että hyvinvointikertomus hyväksytään maakuntavaltuustossa syksyllä 2019.

Taustaa

Hyvinvointikertomus on kuvaus väestön hyvinvoinnista, terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä toteutetuista toimenpiteistä ja suunnitelmista hyvinvoinnin edistämiseksi. Kertomus laaditaan yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointikertomus on julkaistava julkisessa tietoverkossa. Laaja hyvinvointikertomus ohjaa maakunnan hyvinvointia edistävää toimintaa neljän vuoden (valtuustokausi) ajalle ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. (Lainsäädäntö: Maakuntalaki 6 §, Laki sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä 8 §, 31 §)

Sote- ja maakuntauudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Lainsäädäntöuudistuksen myötä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on maakunnan ja kuntien yhteinen tehtävä. Maakunnan on toimittava yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä.

Maakunnan asukkaiden hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn lisäämisen, sairauksien, tapaturmien ja syrjäytymisen ehkäisyn sekä mielenterveyden ja osallisuuden vahvistamisen tavoitteet edellyttävät alueellista ja poikkihallinnollista maakunnan, kuntien, järjestöjen, yksityisten palveluntuottajien sekä muiden
toimijoiden yhteistyötä ja tämän koordinointia.

Kymenlaakso toimii alueellisen hyvinvointikertomuksen valmisteluprosessissa THL:n kehittäjäkumppanina Euroopan komission rahoittamassa hankkeessa ”Terveyden tasa-arvo kaikissa politiikoissa ja päätöksenteossa – työpaketti osana EU:n hanketta ”Joint Action Health Equity Europe”, jossa tavoitteena on terveyden tasa-arvo ja terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen (https://eurohealthnet.eu/hpe/equity-action-joint-action).

Lisätietoja: Sote-koordinaattori Kirsi-Marja Karjalainen, kirsi-marja.karjalainen(a)kymenlaakso.fi

Hyvinvoiva Kymenlaakso -raportti

Maakunnan osallisuustyöryhmä

Kymenlaakson maakunnan osallisuustyöryhmä on aloittanut toimintansa tammikuussa 2019. Työryhmään kuuluu edustajia Kymenlaakson kunnista, TE-toimistosta, ELY-keskuksesta ja maakuntauudistuksesta. Heti ensimmäisessä tapaamisessa syntyi vilkasta keskustelua ja yhteisiä ideoita.

Maakunnallista yhteistyötä tarvitaan, jotta kuntien ja valtionhallinnon eri toimielimet voivat suunnitella yhdessä työn tavoitteita ja vaihtaa kokemuksia. Maakunnallisessa osallisuustyöryhmässä asioita tarkastellaan koko maakunnan näkökulmasta, antaen tukea paikalliseen toimintaan.

Maakunnan osallisuustyöryhmän jäsenet: ELY-keskus Tea Munne, Tarja Kähärä ja Mikko Hannula; TE-toimisto Merja Jaatinen ja Jari Saarinen; Haminan kaupunki Rita Maasilta ja Kirsi Forsell; Kotkan kaupunki Saila Piipari-Huovila ja Leena Ruotsalainen; Kouvolan kaupunki  Liisa Korppi,  Anne Eriksson, Hanna Piispa-Malinen ja Tarja Alamattila; Miehikkälän kunta  Veli-Matti Ahonen; Virolahden kunta Sari Rasi; Pyhtään kunta  Siiri Kinnunen ja Nana Toivanen; maakuntauudistus Kirsi-Marja Karjalainen, Heli Veripää, Katariina Terävä, Ulla Silmäri ja Aija Matero, sihteeri.

Lisätietoja: Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija Aija Matero, aija.matero(a)kymenlaakso.fi

Maakuntien tiedonohjauksen kehittämisprojektin tilannekatsaus

MAKU-TOS eli maakuntien tiedonohjauksen kehittämisprojekti käynnistyi elokuussa 2018. Syksyn aikana on maakunnille tehty yhteisen tiedonohjaussuunnitelman runko ja ensimmäinen luonnos tiedonhallintamallista. Kehittämisprojektin tarkoituksena on helpottaa maakuntien tiedonohjauksen toteutusta  ja varmistaa sen yhdenmukaisuus maakunnissa.

Tiedonohjaussuunnitelman laadinta käynnistyi kehittämiseen liittyvien hankkeiden ja aineistojen kartoituksella. Lähtökohtana laatimiselle oli, että uusi tiedonohjausrakenne on yhtenäinen maakuntien tehtävien ja palveluiden sekä tiedonhallintaan liittyvien arkkitehtuurilinjausten kanssa. Tuloksena oli, että laadinnan lähtökohdaksi otettiin maakuntalain 6 § lisäksi palvelukartta maakuntien viitearkkitehtuurista ja palveluluokitus (JHS 206).

Kuvassa esimerkkejä MAKU-TOS –projektin tuloksista: MAKU-TOS runko ja tiedonhallintamallin alustava versio.

MAKU-TOS -projektin ensimmäinen vaihe päättyi vuoden 2019 alussa. Kakkosvaihe jatkuu vuoden 2019 aikana, jolloin tarkennetaan maakunnille yhteisen tiedonohjaussuunnitelman ja -ohjauksen hallintamallia tiedonhallintalain mukaisesti. Asiantuntijatyöryhmä jatkaa hyvin käynnistynyttä työtä lähes saman kokoonpanon voimin kuin vaiheessa yksi.

Lisätietoja: Asianhallinnan suunnittelija Pia Hukkanen, pia.hukkanen(a)kymenlaakso.fi

Kymmenen uunituoretta hissipuhetta sote-alan palveluntuottajilta (Kaakkois-Suomi)

 

 

Sitran projektijohtaja Tuula Tiihonen luovutti sote-kiihdyttämö-ilmapallon Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Mikko Hannulalle.

Ilmassa oli odotusta ja jännitystäkin kun kaakkois-suomalaiset sote-alan yritykset ja järjestöt valmistautuivat tiivistämään osaamisensa kolmen minuutin mittaiseen hissipuheeseen sote-kiihdyttämön päätöspäivässä Kouvolassa 13.2.2019. Vaikka tämä kiihdyttämö saatiin jo maaliin, on suunnitteilla lisää pöhinää tämän vuoden aikana…

Sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö on suuressa murroksessa. Viime vuonna julkaistun selvityksen mukaan erityisesti pienimpien pk-yritysten liiketoimintaosaamisessa on puutteita eivätkä pienten yritysten resurssit riitä esimerkiksi digimurroksen mukanaan tuomiin vaatimuksiin.

Tähän haasteeseen pyritään vastaamaan kiihdyttämö-toiminnalla, jonka avulla on tarkoitus pilotoida, kuinka sote-alan pk-yritysten ja palveluja tuottavien järjestöjen kilpailu- ja muutoskykyä voidaan kehittää. Toimintaympäristö muuttuu joka tapauksessa, ja kiihdyttämö pyrkii vahvistamaan palveluntuottajien muutoskyvykkyyttä monin eri tavoin.