|
HAMINAN KAUPUNGIN VAIHEITA |
YLEISTÄ |
|
|
|
|
2003 |
2003 |
|
Hamina täyttää 350 vuotta |
Pietari täyttää 300 vuotta |
|
2002 |
|
|
Hamina ja Vehkalahti päätetään yhdistää; uuden kaupungin nimeksi tulee Hamina |
|
|
1999 |
|
|
Haminassa on 9914 asukasta |
1995 |
|
1998 |
Suomi liittyy Euroopan unionin jäseneksi |
|
Haminan Keskusbastionin areena valmistuu |
|
|
1988 |
|
|
Haminan sataman kokonaisliikennemäärä ylittää 5 miljoonan tonnin rajan |
|
1976 |
|
|
Haminan aktiivinen markkinointi teollisuuspaikkakuntana aloitetaan |
|
1974 |
|
Satamalama sekä äkillinen hintojen nousu koettelevat Haminan taloutta |
|
1973 |
|
Haminassa on 11212 asukasta |
|
1964 |
|
|
Professori Olli Kivisen laatima keskikaupungin asemakaava, jolla pyritään turvaamaan Haminan keskustan historiallisen luonteen säilyminen |
|
1960-luvun alussa |
|
Haminan satama Suomen 2. suurin vientisatama |
|
1960 |
|
|
Haminan öljysatama valmistuu Hillonniemen etelärannalle |
|
1958 |
|
Haminan syväsatamaa ryhdytään pitämään sulana läpi talven, ensimmäisenä Suomessa |
|
1956 |
|
Lakulahden syväsatama valmistuu kaupungin ja teollisuuden yhteistyönä |
|
1955 |
|
Summan paperitehdas valmistuu |
|
1953 |
|
Alueliitoksen (Poitsila, Hillo, Pitäjänsaari) jälkeen Haminassa on yli 9000 asukasta |
|
1952 |
|
Haminassa on 7211 asukasta |
|
1949 |
1941- 45 |
|
Tervasaaren ja Pitäjänsaaren siltatyöt valmistuvat |
Jatkosota |
|
1945-49 |
|
|
Haminassa rakennetaan lähes 500 uutta taloa |
|
|
1939-44 |
|
|
Sodanaikaisissa pommituksissa tuhoutuu yli 60 rakennusta |
|
|
1940 |
1940 |
|
Haminan kaupunki saa ruotsalaisten lahjoituksena 30 puutaloa (Ruotsinkylä) |
Salpalinjan rakentaminen alkaa |
|
1939 |
1939- 40 |
|
Haminassa on 4675 asukasta |
Talvisota |
|
1938 |
|
|
Haminan syväsatama avataan |
|
|
1934 |
|
|
Miss Euroopaksi haminalainen Ester Toivonen |
|
|
1932 |
|
|
Haminan kaupunki ostaa syväsataman rakentamista varten Hillon tilan (254ha) |
|
|
1931 |
|
|
Haminan kaupunginhallitus aloittaa toimintansa |
|
|
1920 |
|
|
Reserviupseerikoulun 1. kurssin opetus alkaa Haminassa |
|
|
1920 |
|
|
Haminan väkiluku on 3311 henkeä |
|
|
1918 |
1917 |
|
Haminan katukilvistä poistettiin venäjän kieli ja katujen nimet uusittiin |
Suomen itsenäisyyden aika alkaa |
|
|
1914 |
|
|
Saksan sodanjulistus Venäjälle |
|
1909 |
|
|
Haminan 553 asuinrakennuksesta kivitaloja vain 30 |
|
|
1907 |
|
|
Ensimmäinen omistusauto Haminaan |
1906 |
|
1904 |
Suomeen yleinen ja yhtäläinen äänioikeus. |
|
Haminan kunnallishallinnon kieleksi tulee suomi (90% haminalaisista suomenkielisiä) |
Yksikamarinen eduskunta aloittaa toimintansa. |
|
1903 |
1905 |
|
Haminan virkakieliksi ruotsi ja suomi |
Suurlakko |
|
1903 |
1905 |
|
Haminan Kadettikoulu lakkautetaan |
Suomen armeija lakkautetaan, maa liitetään Pietarin sotilaspiiriin |
|
1901 |
1900-luvun alussa venäjän kieli määrätään hallintokieleksi sekä Suomen lakikieleksi |
|
Haminan sähkölaitoksen valmistuttua asennetaan katuvalaistukseksi 52 sähkölamppua |
|
|
1900 |
|
|
Haminan koko asukasmäärästä ruotsinkielisiä n.18% eli 503 henkilöä |
|
|
1899 |
1899 |
|
Haminan Sanomat lakkautetaan kenraalikuvernööri Bobrikovin toimesta |
Helmikuun manifesti uhkaa Suomen autonomista asemaa |
|
1899 |
|
|
Haminaan yksityinen rautatie |
|
|
1889 |
|
|
Perustetaan suomenkielinen Haminan Sanomat |
|
1888 |
|
Hamina saa uuden asemakaavan, jossa linnoituksen ulkopuolelle tuli ruutuasemakaava |
|
1887 |
|
Lounaisosa kaupungista palaa |
|
1884 |
|
Perustetaan Haminan ensimmäinen oma sanomalehti "Fredrikshamns Tidning" |
|
1878 |
1879 |
|
Linnoitusalue jaetaan kaupungin, venäläisen varuskunnan ja kadettikoulun kesken |
Suomen väkiluku ylittää 2 miljoonan rajan |
|
1875 |
1875 |
|
Haminassa on 2731 asukasta |
Laki kaupunkien kunnallishallinnon laajentamisesta astuu voimaan |
|
1874 |
|
|
Haminan kaupunginvaltuusto aloittaa toimintansa |
|
|
1872 |
|
|
Haminaan perustetaan kansakoulu |
|
|
1871 |
|
|
Haminan kansankirjasto perustetaan |
|
|
1865 |
1867- 68 |
|
Avataan uusi kauppatori |
Viimeiset suuret nälkävuodet |
|
1863 |
1863 |
|
Haminaan vedetään lennätinlinja |
Valtiopäivätoiminta alkaa jälleen (ns. perustuslaillinen kausi) |
|
1860-luvulla linnoituksen portti- ja siltarakenteita puretaan |
1862 |
|
|
Suomen ensimmäinen rautatie Helsingin ja Hämeenlinnan välillä avataan |
|
|
1860-luvulla suomenkielinen kulttuuri nopeaan nousuun |
|
1855 |
1860 Suomi saa oman rahan, markan, joka oli 1/4 hopearuplasta |
|
Haminassa on 3488 asukasta |
1856 |
|
1855 |
Yleinen rakennusjärjestys kieltää päreen käytön uusien tai uusittavien kattojen materiaalina |
|
Englantilainen laivasto-osasto pommittaa kaupunkia Haminan lahden taistelussa |
1854-55 |
|
1854 |
Itämaisen sodan (Krimin sota) aikana Englannin ja Ranskan laivastot hävittävät Suomen rannikkoa |
|
Haminan linnoitusta vahvistetaan Itämaisen sodan (Krimin sodan) aikana; myös linnoituspäällikön virka perustettiin uudelleen sodan ajaksi |
1845-56 |
|
1853 |
Saimaan kanavan rakentaminen muuttaa Itä-Suomen liikenneoloja perusteellisesti |
|
Kaupunginpuisto eli "Kesäpuisto" perustetaan |
|
|
1843 |
|
|
Nykyinen C.L. Engelin suunnittelema Haminan seurakunnan kirkko valmistuu tulipalossa tuhoutuneen komentajantalon paikalle |
|
|
1841 |
|
|
Haminan väljennetty asemakaava vahvistetaan |
1840-luvulla uudenaikainen teollistuminen alkaa Suomessa (höyrykone) |
|
1840 |
1840 |
|
Haminan kaupunki palaa, jolloin mm. 61 yksityistaloa, postikonttori ja kasarmirakennuksia tuhoutuu. Raatihuone vaurioituu pahoin. |
Ruotsin raha poistetaan liikenteestä ja Venäjän ruplasta tulee ainoa käypä maksuväline |
|
1839 |
|
|
Haminan ensimmäinen katuvalaistus: Raatihuoneen torille asennetaan neljä öljylamppua |
|
|
1837 |
|
|
Ortodoksisen seurakunnan kirkko, Pyhien Apostolien Pietarin ja Paavalin kirkko valmistuu |
|
|
1836 |
|
|
Linnoituksen päällikön virka lakkautetaan |
|
|
1835 |
|
|
Keisari luovuttaa Haminan linnoitukset kaupungin omistukseen; osa edelleen armeijan käytössä, osa kadettikoulun haltuun |
|
|
1828 |
|
|
Vehkalahden kirkko korjataan |
|
1821 |
|
Haminan kaupunki palaa. Kaupunkipalossa menetetään n. 90% keskustan rakennuksista, yhteensä 110 taloa. Palossa tuhoutuvat mm. Elisabetin kirkko, Raatihuoneentorin päävartiorakennus sekä Vehkalahden kirkon kellotapuli. |
|
1819 |
1819 |
|
Haminan Kadettikoulu perustetaan, opetus aloitetaan vuonna 1821 |
Helsinki Suomen pääkaupungiksi |
|
1812 |
1812 |
|
Haminassa on 1488 asukasta |
?Vanha Suomi? liitetään Viipurin lääninä muun Suomen yhteyteen (Suomen autonominen suuriruhtinaskunta) |
|
|
1812 |
|
|
Paikallisen itsehallinnon kieli saksasta ruotsiksi, siirtyminen uuteen gregoriaaniseen ajanlaskuun |
|
|
1812 |
|
|
Suomen väkiluku on 1.053.374 (Vanha Suomi mukaan luettuna) |
|
1809 |
1809 |
|
Haminan rajakauppa menettää merkityksensä, kun "Uuden Suomen" liikemiehet oppivat hoitamaan itse kauppasuhteensa suoraan Pietariin |
Koko Suomi liitetään Venäjään Haminan rauhan yhteydessä |
|
1809 |
1808 |
|
Haminan rauhanneuvottelut |
Viaporin ruotsalainen varuskunta antautuu |
|
|
1808-1809 |
|
|
Suomen sota |
|
|
1805 |
|
|
Venäjä sotaan Napoleonia vastaan |
|
1798 |
1798 |
|
Vanhan Suomen kukoistava sahateollisuus lamautuu nopeasti |
Puutavaran vienti kielletään, talouspoliitikan jyrkkä käänne |
|
1791 |
1796 |
|
Aleksandr Suvorov aloittaa keisarinna Katariina II:n käskystä Haminan linnoituksen korjaustyöt |
Katariina II kuolee |
|
1791 |
1796 |
|
Keisarinnan käskystä ruotsista virkakielenä luovutaan, saksan kieli alkaa painaa leimaansa kaupungin julkiseen elämään |
Käskynhaltijajärjestelmä poistuu, paikallinen itsehallinto palautetaan |
|
1790 |
1790 |
|
Haminan linnoituksen länsisivustalle valmistuu päällikön lipputorni |
Värälän rauha, rajat ennallaan |
|
1783 |
1788-90 |
|
Venäjän Katariina II ja Ruotsin Kustaa III neuvottelevat Haminassa |
Kustaan sota Ruotsin ja Venäjän välillä |
|
1743 |
1741-43 |
|
"Vanha Suomi" : Haminasta venäläinen rajakaupunki Friedrichschafen |
Hattujen sota, Turun rauha |
|
1742 |
Hamina, Lappeenranta ja Savonlinna liitetään Venäjään: "Vanhan Suomen aika" |
|
Kaupunki poltetaan |
Ruotsin valtakunnassa Loviisa perustettiin menetetyn Haminan sijaan |
|
1723 |
1700-21 |
|
Ympyräkaupunki Fredrikshamn, jolle tapulikaupunkioikeudet |
Suuri Pohjan sota, Uudenkaupungin rauha |
|
Linnoittaminen aloitetaan |
Viipuri ympäristöineen Venäjään |
|
1712 |
1695-97 |
|
Vehkalahden Uusikaupunki poltetaan |
Suuret nälkävuodet |
|
1653 |
1656-58 |
|
Vehkalahden Uusikaupunki perustetaan |
Venäläinen sota |
|
|
1618-48 |
|
|
30-vuotinen sota |
|
|
1614 |
|
|
Suomen kaupungit jaettiin tapuli- ja maakaupunkeihin |
Kaupunki 
