Isyysasiat

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen asema eroaa avioliitossa syntyneen asemasta. Isyys on käytävä tunnustamassa lastenvalvojan luona, jotta lapsi saisi samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on. Kun avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys on epävarma, on parasta tehdä veritutkimus ennen isyyden tunnustamista. Isyys voidaan vahvistaa myös oikeudenkäyntiteitse, ellei mies vapaaehtoisesti tunnusta isyyttään. Lastenvalvoja vie asian oikeuteen, mikäli äiti niin haluaa.

Mikäli äiti katsoo, ettei isyyden selvittäminen ole lapsen edun mukaista tai jos isyyden selvittäminen on mahdotonta, äiti voi vastustaa isyyden selvittämistä ja allekirjoittaa lastenvalvojan luona vastustuslomakkeen. Jos isyyttä ei myöhemminkään vahvisteta, lapselle voidaan maksaa elatustukea 18-vuotiaaksi asti.

Isyys voidaan tunnustaa tai äiti voi vastustaa isyyden selvittämistä vasta sen jälkeen, kun lapsi on syntynyt. Lastenvalvoja ottaa yhteyttä äitiin lapsen syntymän jälkeen. 

Lastenvalvojat:

Johtava sosiaalityöntekijä Tarja Vihtonen
Puh. 05 749 3057, 040 536 0003

Sosiaalityöntekijä Hannele Hintukainen
Puh. 05 749 3054, 0400 780 718

Sosiaalityöntekijä Virve Kangas
Puh. 05 749 3055, 0400 780 704

Elatusapu

Se lapsen vanhemmista, jonka luona lapsi ei asu, on velvollinen maksamaan lapsesta elatusapua. Elatusapu vahvistetaan ensisijaisesti elatussopimuksella, joka laaditaan ja vahvistetaan sosiaalitoimistossa. Elatusapu voidaan vahvistaa myös tuomioistuimessa.
Elatusapuja korotetaan sosiaali- ja terveysministeriön päätöksellä vuosittain.

Sosiaaliohjaaja Hala Müller
Puh. 05 749 3049

Lapsen huolto ja tapaaminen

Lapsen huollolla tarkoitetaan oikeutta ja velvollisuutta huolehtia lapsesta sekä päättää lapsen henkilöä koskevista asioista. Huolto ei edellytä sitä, että lapsi asuu huoltajan luona. Siten myös lapsesta erillään asuva vanhempi voi olla lapsensa huoltaja. Huoltajan tehtävän on turvata lapsen kehitys ja hyvinvointi. Huoltajalla on oikeus päättää lapsensa hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muista henkilökohtaisista asioista.

Kun lapsi on kokonaan toisen vanhempansa huollossa ja huoltaja vastaa yksin huoltajan tehtävien toteuttamisesta kaikilla huollon osa-alueilla, puhutaan yksinhuoltajuudesta. Kun taas molemmat vanhemmat ovat lapsen huoltajia, puhutaan yhteishuoltajuudesta, jolloin huoltajat vastaavat yhdessä lapsen huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset. Molemmilla huoltajilla on oikeus saada lasta koskevia tietoja viranomaisilta, ellei muuta ole säädetty. 

Lapsella on oikeus tavata sitä vanhempaa, jonka luona hän ei asu. Tapaamisoikeus on siis lapsen, ei tapaavan vanhemman oikeus. Sopimuksissa ja tuomioistuinten päätöksissä tapaamisoikeudella ymmärretään yleensä lapsen oloa tapaavan vanhemman luona. Tapaamisoikeuteen sisältyvät myös puhelinsoitot, kirjeenvaihto ja lyhyemmät tapaamiset kuin luonapidot. Vaikka näistä ei olisi mainintaa sopimuksessa tai tuomiossa, on lapsella ja tapaavalla vanhemmalla aina mahdollisuus pitää yhteyttä vaikkapa puhelimella.

Sosiaalitoimistossa tehdään sopimuksia lasten huollosta ja tapaamisista. Mikäli vanhemmat eivät pääse sopimukseen, huolto- ja tapaamissopimukset tulee viedä oikeuden päätettäväksi.

Sosiaaliohjaaja Hala Müller
Puh. 05 749 3049